Helsingin Sanomissa julkaistiin tärkeä artikkeli teknostressistä. Artikkelissa käsitellään nykypäivän työelämään liittyvää paradoksia, jossa teknologia helpottaa työntekoa, mutta sen käytöstä aiheutuu haittoja.
Näitä ovat uniongelmat, burnout, tuottavuuden heikentyminen. Tietotyöläisen työpäivä katkeaa 70 kertaa sähköpostin, puhelimen tai "muun härvelin" piippaukseen. Palautuminen yhdestä keskeytyksestä kestää 1-24 minuuttia, eli työpäivästä kolmannes kuluu häiriöihin ja keskeytyksiin.
Artikkelissa teknostressiä kuvataan pakon tunteeksi siitä, että ihmisen pitää työskennellä enemmän, nopeammin ja olla tavoitettavissa jatkuvasti. Syntyy tottumuksellinen ”multitaskaus” eli usean asian tekeminen samanaikaisesti, jolloin ajatteluun ja syvemmälle pohdinnalle jää vähemmän aikaa.
Iso kysymys on se, miten haittavaikutuksia voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää, kun niitä ilmenee. Artikkelissa esitellään kolme neuvoa teknostressin taltuttamiseen: Laitteiden ääni- ja ilmoitusasetusten kytkeminen pois päältä, käytön ajoittaminen tiettyihin hetkiin ja positiivinen suhtautuminen viesteihin ärhentelyn sijaan.
Näitä ovat uniongelmat, burnout, tuottavuuden heikentyminen. Tietotyöläisen työpäivä katkeaa 70 kertaa sähköpostin, puhelimen tai "muun härvelin" piippaukseen. Palautuminen yhdestä keskeytyksestä kestää 1-24 minuuttia, eli työpäivästä kolmannes kuluu häiriöihin ja keskeytyksiin.
Artikkelissa teknostressiä kuvataan pakon tunteeksi siitä, että ihmisen pitää työskennellä enemmän, nopeammin ja olla tavoitettavissa jatkuvasti. Syntyy tottumuksellinen ”multitaskaus” eli usean asian tekeminen samanaikaisesti, jolloin ajatteluun ja syvemmälle pohdinnalle jää vähemmän aikaa.
Iso kysymys on se, miten haittavaikutuksia voidaan ennaltaehkäistä ja vähentää, kun niitä ilmenee. Artikkelissa esitellään kolme neuvoa teknostressin taltuttamiseen: Laitteiden ääni- ja ilmoitusasetusten kytkeminen pois päältä, käytön ajoittaminen tiettyihin hetkiin ja positiivinen suhtautuminen viesteihin ärhentelyn sijaan.
Tuttu tilanne monilla työpaikoilla.
Tämä on myös yksi nykypäivän työelämän ja tietotyön suurimmista ongelmista, jonka ratkaisemiseen esitetyt keinot eivät artikkelinkaan mukaan kuulosta erityisen mullistavilta.
Tieto- ja asiantuntijatyössä jatkuvat keskeytykset ja häiriöt ovat arkipäivää. Keskittyminen työtehtäviin on hankalaa, ajattelua vaativia työtehtäviä ei pystytä tai ehditä kunnolla tekemään työpäivän aikana.
Työt siirtyvät kotiin ja niitä tehdään iltaisin ja viikonloppuisin. Tästä syntyy helposti ylityökulttuuri, joka vaikuttaa negatiivisesti ihmisten jaksamiseen ja työn tuottavuuteen.
Kestävä kehitys alkaa oikean ongelman tunnistamisesta.
Uskallamme väittää, että teknostressin osalta ongelma ei ole laitteiden käyttö itsessään. Puuttumalla yksilön tapaan käyttää laitteita tuskin saadaan ratkaisua tähän ongelmaan.
Sillä voi toki hetkeksi piilottaa työhön liittyvät viestit näkyvistä, mutta se ei vähennä niiden määrää tai tarvetta yhteydenottoihin.
Tulisi tarttua ja päästä käsiksi oikeaan ongelmaan eli siihen, miksi viestejä ja keskeytyksiä tulee niin paljon?
Mitä työpaikoilla voidaan tehdä, jotta niitä tulisi vähemmän?
Miten työtä voidaan tehdä niin, ettei aina tarvitse kysyä, vaan työssä tarvittavat tiedot ovat käytettävissä silloin, kun niitä tarvitaan ilman ylimääräistä tietotulvaa?
Näin säästytään usean ihmisen työn keskeytymiseltä, työn hallinta pysyy itsellä, aikaa vapautuu keskittymistä vaativiin työtehtäviin ja niiden tekemiseen työpäivän aikana.
Kun teknostressin aiheuttamat ongelmat halutaan ratkaista, tarvitaan päivittäisen työn ja siihen liittyvän viestinnän kehittämistä niin, että työssä tarvittavat tiedot ovat selkeitä, ajan tasalla ja helposti saatavilla sekä mahdollistavat sujuvan työn tekemisen arjessa.
Tietotyö on pohjimmiltaan toisten ongelmien ratkaisemista ja tarpeisiin vastaamista. Tulee ymmärtää kenen ongelmiin ja tarpeisiin työtä tehdään, miten työ voidaan tehdä mahdollisimman fiksusti ja mitä tietoa tarvitaan työn tekemiseen käyttäjien ja tuottajien arjessa.
Työ on yhteistyötä, jossa asiat vaikuttavat toisiinsa ja jonka tekemiseen tarvitaan toisten tietoa ja osaamista. Työtä ei voida kehittää yksilöiden työtä tuunaamalla, vaan kokonaisuutena ryhmien, tiimien ja arvoketjujen tasolla.
Onneksi nämä ongelmat ovat ratkaistavissa. Tarvitaan uudenlaista ajattelua ja osaamista viestinnän kehittämiseen työpaikoilla. Ei teknologia, vaan ihmisten ja arjen työn tarpeet edellä.
Kati ja Niko
Brossa Oy
Autamme päivittäisen työn, siihen liittyvän viestinnän ja yhteistyön kehittämisessä niin, että työ ja yhteistyö sujuu, tavoitteet saavutetaan ja ihmiset voivat hyvin. Onnistutaan yhdessä! www.brossa.fi