Keväällä 2021 Saimaan ammattiopisto Sampossa toteutettiin koko organisaation yhteinen kulttuurin muotoilumatka strategisen uudistumisen tueksi. Sampon kulttuurityötä esiteltiin ammatillisen koulutuksen VIMMA-seminaarissa Lappeenrannassa 7.6.2022.
Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta aikuisille ja nuorille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja yhteisöasiakkaille. Koulutusta järjestää Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä kahdeksalla eri koulutusalalla, viidessä eri toimipisteessä, noin 400 ammattilaisen voimin. Sampon rehtorina ja Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän johtajana toimii Antti Lehmusvaara.
Markkinoinnin ja viestinnän ammattilaisille järjestetyssä VIMMA -seminaarissa kuultiin asiaa viestinnän viimeisimmistä tuulista sekä perehdyttiin vastuullisuuteen ja työnantajamielikuvaan. Puheenvuorossaan ”Brändi lähtee sisältäpäin – Case Sampo” Marja Akkila kertoi, miten kulttuurimatka toteutettiin ja millaisia vaikutuksia kulttuurityöllä on saatu aikaan Saimaan ammattiopisto Sampossa.
VIMMA -seminaari avausohjelma 7.6.2022
Tervetuloa Lappeenrantaan!
Antti Lehmusvaara, Rehtori, Kuntayhtymän johtaja, Saimaan ammattiopisto Sampo
Vaikuttavaa viestintää yhdessä
Päivi Korhonen, Puheenjohtaja, AMKE:n viestintäverkosto
Opetusministeriön terveiset
Petri Lempinen, Ylijohtaja, Opetus- ja kulttuuriministeriö
Asiakaskeskeinen viestinnän kehittäminen
Elina Piskonen, Asiakaskokemuspäällikkö, Opetushallitus
Yliopisto tiennäyttäjänä ympäristöasioissa - viestinnän rooli
Liisa Kuvaja, Brändi- ja viestintäjohtaja, LUT –yliopisto
Kohti aitoa ja vetovoimaista työnantajabrändiä
Kati Rautio ja Niko Leppänen, Työn ja kulttuurin muotoilijat, Brossa
Brändi lähtee sisältäpäin - Case Sampo
Marja Akkila, Markkinointikoordinaattori, Saimaan ammattiopisto Sampo
Jaana Mikkanen, Art Director ja Sami Airaksinen, Concept Strategist, Avidly
Case Sampo - Miksi kulttuurityöhön lähdettiin?
- Työelämän murroksessa ja henkilöstön ikärakenteen myötä Sampossa oli tunnistettu kasvava tarve rekrytoinneille sekä sisäisen työnantajabrändin kehittämiseen. Seuraavien vuosien aikana henkilöstöstä n. 50 % on eläköitymässä, mikä tulee tarkoittamaan satoja uusia rekrytointeja, Marja Akkila aloittaa.
- Organisaatiossa ollaan siirtymässä tiimiorganisaatioon, jossa tiimioppiminen on päämäärä. Jo tämä itsessään tarkoittaa uudenlaista toimintatapaa. Organisaation erilaiset toimintakulttuurit haluttiin yhdenmukaistaa johdon, esihenkilöiden ja henkilöstön yhteisellä kulttuurityöllä.
- Sampon halutaan olevan jatkossakin alueellaan houkutteleva työpaikka, joten organisaatiokulttuurin uudistaminen nähtiin ensiarvoisen tärkeänä asiana. Tavoitteena on hyvinvoivan, asiakaskeskeisen ja tiimimäisen työ- ja yhteistyökulttuurin sekä aidon ja vetovoimaisen työnantajabrändin rakentaminen.
- Tämän kaiken tulee luoda entistä parempaa työntekijäkokemusta ja vahvistaa johtamisen roolia työpaikan toiminnan kokonaisuudessa edistäen yhteisiin päämääriin, arvoihin ja toimintaan sitoutumista, Akkila jatkaa.
Case Sampo - Miten kulttuurityö tehtiin?
- Yhdessä Brossan Kati Raution ja Niko Leppäsen kanssa toteutimme syksyllä 2020 Kohti aitoa ja vetovoimaista työnantajabrändiä – valmennuskokonaisuuden Sampon henkilöstölle. Valmennuksessa pidettiin Sampon johdolle ja esihenkilöille työpajoja ja välitehtäviä omien tiimien kanssa sekä koko henkilöstön yhteinen valmennuspäivä. Valmennuskokonaisuuteen osallistui yli 300 sampolaista.
- Tästä valmennuskokonaisuudesta syntyi suuntaviivat ja visio siitä, millainen on tulevaisuuden hyvinvoiva ja menestyvä työpaikka sekä kuva siitä, millainen kulttuuri Sampoon halutaan. Lisäksi yhteinen valmennus oivallutti tarpeen kulttuurin muotoiluun, Marja Akkila kertoo.
- Keväällä 2021 käynnistettiin organisaatiokulttuurin muotoilu, joka toteutettiin johdon ja henkilöstön yhteistyöskentelynä Brossan työn ja kulttuurin muotoilijoiden johdolla. Muotoilutehtävän avulla jatkojalostettiin syksyllä syntynyttä visiota tulevaisuuden hyvinvoivasta ja menestyvästä työpaikasta sekä halutusta kulttuurista.
- Muotoilutyöpajoihin osallistui Sampon henkilöstöä laajasti eri aloilta, ammattiryhmistä ja toimipaikoista. Työpajat toteutettiin keskustellen ja yhdessä pohtien voittavan organisaatiokulttuurin kulmakiviä. Muotoilutyöpajojen jälkeen konseptoitiin ja kuvattiin haluttu arjen toimintakulttuuri kulttuuriperiaatteiksi. Tämä kaikki toteutettiin etänä.
- Muotoilutyöpajoihin osallistui Sampon henkilöstöä laajasti eri aloilta, ammattiryhmistä ja toimipaikoista. Työpajat toteutettiin keskustellen ja yhdessä pohtien voittavan organisaatiokulttuurin kulmakiviä. Muotoilutyöpajojen jälkeen konseptoitiin ja kuvattiin haluttu arjen toimintakulttuuri kulttuuriperiaatteiksi. Tämä kaikki toteutettiin etänä.
- Kulttuurityön edistämiseksi Sampossa aikataulutettiin konkreettiset toimenpiteet suunnitelmaksi. Ensimmäinen tehtävä oli yhdessä luotujen kulttuuriperiaatteiden näkyväksi tekeminen viestinnän keinoin. Kulttuuriperiaatteista tehtiin kulttuurikäsikirja ja julisteet näkyville kaikkiin työhuoneisiin ja yleisiin tiloihin. Kulttuurin mukaiseen toimintaan viitataan systemaattisesti arjen viestinnässä. Lisäksi kulttuurista on tehty blogeja, julkaisuja ja viestintää myös ulospäin, Akkila kuvailee.
”Kaikki tehdään kulttuuriperiaatteiden mukaisesti. Nämä ovat meillä jatkuvasti esillä.”
-Marja Akkila, Sampo
Case Sampo - Millaisia vaikutuksia kulttuurityöllä on jo nähtävissä?
UUSI STRATEGIATYÖ TEHTIIN KULTTUURIPERIAATTEIDEN MUKAISESTI.
Johto on tosi sitoutunut yhdessä luotuihin kulttuuriperiaatteisiin. Kulttuuriperiaatteet näkyvät läpileikkaavana uudessa strategiassa, Marja Akkila avaa.
KULTTUURIPERIAATTEISTA SYNTYI NOPEASTI JOHTAMIS- JA ASIAKASLUPAUS.
Johtamislupauksen lunastaminen ja käsittely on aloitettu koko henkilöstön kanssa. Sampossa ollaan matkalla kohti valmentavaa johtamista. Dialogi on lisääntynyt esihenkilöiden ja johdon välillä.
SISÄINEN VIESTINTÄ ON LISÄÄNTYNYT JA ON AVOIMEMPAA.
Kulttuuri on vahvasti osa arjen toimintaa ja mukana henkilöstön koulutuspäivissä sekä keskustelutilaisuuksissa. Tiimien ja tiimiohjaajien dialogimahdollisuudet on tehty säännölliseksi. Dialogin merkitystä kulttuurin uudistumisessa ei voi korostaa liikaa.
KEHITTÄMISTOIMINTAA ON SELKEYTETTY.
Henkilöstön kehittämiselle on selkeä suunta ja tavoitteet. Tiimiosaaminen, jatkuva kehittyminen ja oppiminen on keskiössä. Henkilöstötutkimukset tukevat jatkossa kulttuuritavoitteita. Johdon ja esihenkilöiden valmennuksia on jatkettu johtamiskulttuurin uudistumisen tueksi.
TIIMIORGANISAATIOON SIIRTYMINEN ON ALOITETTU VUOROVAIKUTTEISESTI YHDESSÄ HENKILÖSTÖN KANSSA.
Rekrytointia ja perehdyttämisprosessia on kehitetty.
ON LUOTU UUSIA TAPOJA TEHDÄ YHDESSÄ TYÖTÄ.
Yhteisöllisyys on kasvanut ja yhdessä tekeminen sekä vuorovaikutus on lisääntynyt. Huokuu aito halu luoda Me -henkeä. Tämä näkyy yhteistyössä yli alojen ja tiimien.
SAMPON UUSI BRÄNDI-IDENTITEETTI, BRÄNDIJULISTUS JA VISUAALINEN ILME SYNTYI KULTTUURITYÖN POHJALTA.
Nämä tehtiin mainostoimistoyhteistyönä, Marja Akkila luettelee vaikutuksia.
”Systemaattista kulttuurityötä on tehty Sampossa vasta vuosi. Johtamiskulttuurin muutos on ollut meillä iso asia. Nyt on jo saatu näin paljon aikaan. Missä mahdamme olla kolmen vuoden päästä?”
-Marja Akkila, Sampo
Case Sampo - Millaisia vaikutuksia kulttuurityöltä odotetaan jatkossa?
- Sampossa odotetaan jatkuvan kulttuurityön näkyvän entistä parempana asiakastyytyväisyytenä ja asiakaskokemuksena sekä henkilöstön hyvinvointina ja työntekijäkokemuksena. Tämä tulee entisestään vahvistamaan opetustyön ja kehittämistoiminnan laatua.
- Alansa laadukkaana toimijana Sampolla on vahva työnantajabrändi, mikä helpottaa poikkeuksellisen suuressa rekrytointitarpeessa onnistumista tulevina vuosina, Marja Akkila ennakoi.
Kiinnostuitko? Kysy lisää!
Ota meihin yhteyttä!
Kati Rautio, Brossa
050 464 3200
[email protected]
Niko Leppänen, Brossa
044 374 2817
[email protected]
050 464 3200
[email protected]
Niko Leppänen, Brossa
044 374 2817
[email protected]