Työpaikan työhyvinvointikyselyn tulokset tulivat. Huonolta näyttää, niin kuin monessa muussakin suomalaisessa työpaikassa.
Ei muuta kuin HR -porukalla ideoimaan ratkaisuja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Mietitään, mitä viimeksi kokeiltiin. Ei sekään toiminut. Mitäs me seuraavaksi keksitään?
Jotain, mitä voidaan tehdä helposti ja nopeasti. Tasapuolisesti kaikille samanlaista. Johdolta ei tule tähän rahaa, koska sen fokus on liiketoiminnan tehostamisessa eikä työhyvinvointia arvosteta. Miksi panostaa, kun aiemmat investoinnit työhyvinvointiin eivät ole tuottaneet haluttua tulosta?
Ei muuta kuin HR -porukalla ideoimaan ratkaisuja työhyvinvoinnin parantamiseksi. Mietitään, mitä viimeksi kokeiltiin. Ei sekään toiminut. Mitäs me seuraavaksi keksitään?
Jotain, mitä voidaan tehdä helposti ja nopeasti. Tasapuolisesti kaikille samanlaista. Johdolta ei tule tähän rahaa, koska sen fokus on liiketoiminnan tehostamisessa eikä työhyvinvointia arvosteta. Miksi panostaa, kun aiemmat investoinnit työhyvinvointiin eivät ole tuottaneet haluttua tulosta?
Kuulostaako tutulta?
Tämä on valitettavan yleinen tilanne, jossa ollaan työpaikoilla. Työhyvinvointi on huonoa. Sitä pitäisi parantaa. Keinot vain tuntuvat olevan hukassa.
Miten ihmiset voisivat voida hyvin, jos työarjen täyttää sekava ja sujumaton työ? Huono ilmapiiri ja yhteistyö? Jatkuva kiire ja ylityö? Huonosti hoidetut muutokset? Kulttuuri, jossa ei arvosteta ihmisiä?
Onko tämä hyvä myöskään liiketoiminnalle?
Mitä työhyvinvoinnilla kehitetään?
Liian usein työhyvinvoinnin kehittämisessä keskitytään ilmiongelmiin eikä ratkota juurisyitä. Työhyvinvoinnin tilaan herätään vasta siinä vaiheessa, kun se on jo ongelma. Tämä tulee yritykselle kalliiksi.
Valitettavan vähän löytyy vielä niitä työpaikkoja, jossa työhyvinvointia johdetaan ennakoivasti osana bisnesjohtamista ja -kehittämistä. Näissä työpaikoissa on ymmärretty, että ihmiset tekevät bisneksen. Mitä paremmin ihmiset voivat, sitä motivoituneempia ja innostuneempia ollaan, saadaan enemmän aikaan ja ollaan valmiita myös uudistumaan ja arvonluontiin.
Täällä on ymmärretty työpaikan työarjen merkitys ihmisten työhyvinvoinnille. Työhyvinvointi on yritykselle strateginen kaikkea toimintaa ohjaava arvo ja kulttuuriperiaate. Työhyvinvointi näkyy huippusuoriutuvana organisaationa, jonka vastuullisuus ja hyvä maine houkuttelee asiakkaita ja parhaita tekijöitä rakentamaan yrityksen tulevaisuuden kilpailukykyä ja menestystä.
Mitä menestyvät organisaatiot tekevät?
Maailmalla job design, ihmislähtöinen johtaminen ja bisneskehitys, työn ja organisaation muotoilu, on jo tunnistettu puuttuvaksi keinoksi parantaa työhyvinvointia ja työn tuottavuutta samanaikaisesti. Työhyvinvoinnissa huomio siirtyy yhä vahvemmin yksilön elintavoista kohti hyvinvoivaa työpaikkaa.
Kyse ei ole siitä, millaisia välipaloja tai palautumisvälineitä työntekijöille tarjotaan. Hyvinvoivassa työpaikassa mietitään, miten rakennetaan sellainen työ ja organisaatio, joka täyttää ihmisten ja bisneksen työhön liittyvät perustarpeet? Miten muotoillaan kestävä työsysteemi, jossa päivittäin työskennellessään ihmiset voivat hyvin samalla, kun toimitaan tehokkaasti ja tarkoituksenmukaisesti asiakkaan ja liiketoiminnan tavoitteisiin? Miten luodaan yhteinen tarina, joka innostaa joukon ihmisiä kulkemaan yhdessä kohti merkityksellistä suuntaa?
Kohti edelläkävijyyttä
Bisneksessä on tuttua, että parhaat innovaatiot syntyvät asiakkaiden tarpeisiin. Nyt tarvitaan johtamisen ja kehittämisen innovaatiota. Tapaa toimia, joka saa ihmisten työhyvinvoinnin paranemaan työpaikan työarjessa.
Suomella ja suomalaisella työelämällä on nyt tuhannen taalan paikka kulkea eturintamassa ihmislähtöisessä johtamisessa ja bisneskehittämisessä, työn ja organisaation muotoilussa. Olla mukana ratkaisemassa 2020 -luvun suurimmat työhyvinvointiongelmat. Ja samalla rakentaa uuden ajan voittavia organisaatioita, joissa viihdytään ja tehdään tulosta.
Työhyvinvointia ei paranneta miettimällä, kenen tontille se kuuluu. Uuden ajan menestyvissä organisaatioissa tavoitteena on olla hyvinvoiva työpaikka, joka tuottaa parasta työntekijä- ja asiakaskokemusta.
Kun haluatte olla hyvinvoiva työpaikka, uuden ajan voittava organisaatio, kääntäkää katse henkilöstön työhön ja työarjen tarpeisiin. Ottakaa henkilöstön näkökulma mukaan uudistuksiin. Edelläkävijäyrityksissä työhyvinvointi ei ole vain nykyisessä kaaosmaisessa arjessa selviytymistä.
Mahdollistaako työpaikan nykyinen työarki ja tapa uudistua henkilöstön innostumisen, onnistumisen, kasvun ja kehittymisen - työhyvinvoinnin?
Kati Rautio & Niko Leppänen
Kirjoittajat ovat rohkean ja intohimoisen uuden ajan job design -yritys Brossan perustajia, työn ja organisaation muotoilijoita, tulevaisuuden työelämän job designereita. Lue lisää: www.brossa.fi
Kirjoitus julkaistu alunperin Presserin Vaikuttajablogissa 17.2.2020: https://www.presser.fi/business/vierasblogi/oletteko-te-tyohyvinvoinnin-edellakavija