Muutama viikko sitten olin Tampereella jännittämässä Vuoden Nuori Johtaja 2015 – kilpailun voittajaa palkintojenjaon ja pienimuotoisen seminaarin merkeissä. Paikalla olivat itseni lisäksi muutama muu kuulija, nuorkauppakamarin väki, palkintoraati ja useampi innostava puhuja, jotka kertoivat omia kokemuksiaan yrittäjyydestä ja johtamisesta tiimeissä ja organisaatioissa.
Päivän ensimmäisenä puhujana esiintyi uudenlaisen, kestävään kehitykseen perustuvan verkkokaupan perustaja Jutta Haaramo, joka kertoi innostavan tarinan yrityksen perustamisesta ja niistä johtamiseen liittyvistä opeista, joita nuorelle johtajalle oli kertynyt matkan varrella.
”Tiimissä yhteisen tavoitteen määrittely ja sen jatkuva viestintä on ensisijaisen tärkeää, sillä osaavatkaan ihmiset eivät pysty toimimaan, jos tavoite ja suunta eivät ole selvillä.”
Päivän ensimmäisenä puhujana esiintyi uudenlaisen, kestävään kehitykseen perustuvan verkkokaupan perustaja Jutta Haaramo, joka kertoi innostavan tarinan yrityksen perustamisesta ja niistä johtamiseen liittyvistä opeista, joita nuorelle johtajalle oli kertynyt matkan varrella.
”Tiimissä yhteisen tavoitteen määrittely ja sen jatkuva viestintä on ensisijaisen tärkeää, sillä osaavatkaan ihmiset eivät pysty toimimaan, jos tavoite ja suunta eivät ole selvillä.”
Aivan kuten Koneen entinen toimitusjohtaja Matti Alahuhta kirjassaan ”Johtajuus - Kirkas suunta ja ihmisten voima”. Organisaation koko vain oli hieman erilainen: Kolme henkilöä.
Samassa tilaisuudessa esiintyi myös vuonna 2014 palkittu Vuoden Nuori Johtaja, Mikko Kuitunen, joka nosti puheessaan esiin tärkeän, mutta usein valtavirrasta poikkeavan näkökulman johtajan ja johtamisen erottamisesta käytännössä.
Jostain syystä johtamisessa keskitymme usein johtajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja kykyyn toimia erilaisissa tilanteissa, vaikka työorganisaation menestymisen näkökulmasta johtamisessa oleellista on ryhmän toiminta.
”Johtaja on henkilö, mutta johtaminen tapahtuu ihmisten korvien välissä. Käytännössä johtamista on tapahtunut silloin, kun joukko ihmisiä toimii tavoitteiden kannalta paremmin tai tehokkaammin kuin ilman sitä”.
(Tässä vaiheessa hihkuin mielessäni: Upeaa! Loistava määritelmä johtamisesta!)
Kun huristelin tilaisuudesta takaisin kotiin, pohdin mielessäni päivän antia ja työorganisaatioiden kehittämistä nyt ja tulevaisuudessa.
Syksyn aikana olen päässyt useampaan otteeseen seuraamaan myös muita työelämän muutoksiin ja johtamiseen liittyviä tapahtumia ja keskusteluja, joiden viesti on selkeä.
Digitalisaatio, globalisaatio ja työkulttuurin muutos muuttavat liiketoimintaa ja organisaatioita riippumatta yrityksen koosta, toimialasta tai organisaation valmiudesta muuttua.
Jatkuvasti muuttuvassa ja yhä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä työorganisaatioiden kehittäminen on nyt ajankohtaisempaa kuin ikinä, sillä liiketoiminnan ja teknologian muutoksista huolimatta kaikki muutokset tapahtuvat ihmisten toiminnassa, minkä vuoksi muutoksessa oleellista on päivittäisen työn ja sen johtamisen jatkuva kehittäminen, jotta työ on mielekästä ja sujuvaa ja vastaa liiketoiminnan tarpeisiin muuttuvassa toimintaympäristössä.
Vaikka muutokset haastavat yrityksiä ja organisaatioita monin eri tavoin, työorganisaation näkökulmasta menestymisessä oleellista on aina selkeä tavoite ja sitä tukeva toiminta.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan yllättävän haastava tehtävä, sillä ymmärrys toiminnan tavoitteista ja niiden saavuttamiseen tarvittavista asioista luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, jossa ryhmien ja yksilöiden toimintaa ohjataan jatkuvasti kahdella eri tasolla.
Vaikka työorganisaation kehittäminen vaatii aikaa, se palkitaan aina, sillä palveluliiketoiminnassa menestys syntyy organisaatiossa työskentelevien ihmisten päivittäisessä työssä.
Parhaimmillaan kehitystyö on kuin yrityksen perustaminen: "Suuri seikkailu matkalla kohti suurta ja tuntematonta, joka tulee olemaan tosi hauskaa!"
Samassa tilaisuudessa esiintyi myös vuonna 2014 palkittu Vuoden Nuori Johtaja, Mikko Kuitunen, joka nosti puheessaan esiin tärkeän, mutta usein valtavirrasta poikkeavan näkökulman johtajan ja johtamisen erottamisesta käytännössä.
Jostain syystä johtamisessa keskitymme usein johtajan henkilökohtaisiin ominaisuuksiin ja kykyyn toimia erilaisissa tilanteissa, vaikka työorganisaation menestymisen näkökulmasta johtamisessa oleellista on ryhmän toiminta.
”Johtaja on henkilö, mutta johtaminen tapahtuu ihmisten korvien välissä. Käytännössä johtamista on tapahtunut silloin, kun joukko ihmisiä toimii tavoitteiden kannalta paremmin tai tehokkaammin kuin ilman sitä”.
(Tässä vaiheessa hihkuin mielessäni: Upeaa! Loistava määritelmä johtamisesta!)
Kun huristelin tilaisuudesta takaisin kotiin, pohdin mielessäni päivän antia ja työorganisaatioiden kehittämistä nyt ja tulevaisuudessa.
Syksyn aikana olen päässyt useampaan otteeseen seuraamaan myös muita työelämän muutoksiin ja johtamiseen liittyviä tapahtumia ja keskusteluja, joiden viesti on selkeä.
Digitalisaatio, globalisaatio ja työkulttuurin muutos muuttavat liiketoimintaa ja organisaatioita riippumatta yrityksen koosta, toimialasta tai organisaation valmiudesta muuttua.
Jatkuvasti muuttuvassa ja yhä monimutkaisemmassa toimintaympäristössä työorganisaatioiden kehittäminen on nyt ajankohtaisempaa kuin ikinä, sillä liiketoiminnan ja teknologian muutoksista huolimatta kaikki muutokset tapahtuvat ihmisten toiminnassa, minkä vuoksi muutoksessa oleellista on päivittäisen työn ja sen johtamisen jatkuva kehittäminen, jotta työ on mielekästä ja sujuvaa ja vastaa liiketoiminnan tarpeisiin muuttuvassa toimintaympäristössä.
Vaikka muutokset haastavat yrityksiä ja organisaatioita monin eri tavoin, työorganisaation näkökulmasta menestymisessä oleellista on aina selkeä tavoite ja sitä tukeva toiminta.
Kaikessa yksinkertaisuudessaan yllättävän haastava tehtävä, sillä ymmärrys toiminnan tavoitteista ja niiden saavuttamiseen tarvittavista asioista luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa, jossa ryhmien ja yksilöiden toimintaa ohjataan jatkuvasti kahdella eri tasolla.
Vaikka työorganisaation kehittäminen vaatii aikaa, se palkitaan aina, sillä palveluliiketoiminnassa menestys syntyy organisaatiossa työskentelevien ihmisten päivittäisessä työssä.
Parhaimmillaan kehitystyö on kuin yrityksen perustaminen: "Suuri seikkailu matkalla kohti suurta ja tuntematonta, joka tulee olemaan tosi hauskaa!"