brossa@brossa.fi
Brossa - Unelmien työntekijäkokemus tehdään job designilla
  • Tervetuloa
  • Palvelut
  • Kokemuksia
  • Me
  • Blogi

Blogi & uutiset

Brossan Kati puheenjohtajana asiakaspalvelu & asiakaskokemus -seminaarissa

27/9/2019

0 Comments

 
Picture
Tällä viikolla 24.-25.9.2019 toteutettiin Alma Talentin huikea Asiakaspalvelu 2019 -seminaari. Tarjolla oli upeita puheenvuoroja ja inspiroivia case-esimerkkejä. Tapahtuman puheenjohtaja toimi Brossan Kati Rautio.

Seminaarin aiheena olivat asiakaspalvelu & asiakaskokemus. Miten luodaan uuden ajan vaikuttavaa ja brändiä tukevaa asiakaspalvelua & asiakaskokemusta? Miten asiakaspalveluorganisaatiota johdetaan, motivoidaan & uudistetaan? Miten selvitään voittajana murroksesta?

Tapahtuman puhujina olivat huiput: Bjørn Arild Wisth (Nordic Choice Hotels), Reetu Kainulainen (Ultimate.AI), Marjo Rantanen (Tunemaker), Miika Kostilainen (Fazer Retail), Kia Tahvanainen (Telia), Tiina Karvinen (SATO), Henna Ojala (HappyOrNot), Teija Kuustonen (LähiTapiola), Satu Koivulehto (Roger Studio), Katriina Mikkonen (HUS), Hanna-Kaisa Hynni (VMP), Riitta Vuorelma-Iho (Terveystalo), Jari Danielsson (Kuudes).

Kati kiittää kaikkia upeita puhujia & osallistujia inspiroivasta seminaarista!

"Tällä viikolla sain toimia puheenjohtajana huikeassa asiakaspalvelu - & asiakaskokemus -seminaarissa yhdessä upeiden puhujien & mahtavien osallistujien kanssa.

Seminaarin päätteeksi kysyin lavalla viimeisen kysymyksen brändien huippuosaajalta Jari Danielssonilta: "Mitä meidän pitäisi sun mielestä suomalaisina oppia maailmalta?"

"Meidän pitäisi ajatella isommin. Me voidaan toteuttaa maailmanluokan juttuja täällä Suomessa, jos vain halutaan." 

Kaksipäiväisen seminaarin aloitti aiemmin huikea mies Nordic Choice Hotelsin takaa kertomalla omia ajatuksiaan & tarinaansa menestymisestä:

"It is all about people & culture.

People. Planet. Profit.

Some may say it is grazy strategy but it is our dream & it works." 

Tulevaisuudessa menestyvät yritykset, jotka innostavat & johtavat ihmisiä.

Työpaikan ihmiset tekevät tuloksen työarjessa joka päivä.

Johda, viesti, muotoile uuden ajan työ & kulttuuri.

Rakennetaan unelmien työpaikkoja, jossa viihdytään & tehdään tulosta.

The future is coming - make it work!

0 Comments

SOK Asiakasomistajuuden asiantuntija Petra Lindell: "Yhteinen työn muotoiluprojekti on ollut parasta työurallani"

2/9/2019

0 Comments

 
Picture
Kuva: Petra Lindell, SOK Asiakasomistajuuden ketjuohjaus

​Petra Lindell on vahva osaaja ja työstään innostunut asiakaspalvelun ja osaamisen kehittämisen asiantuntija. Petra työskentelee Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK:lla Asiakasomistajuuden ketjuohjauksessa, jonka tehtävä on tuottaa osuuskaupoille valtakunnallisesti asiakasomistajuuteen liittyviä asiantuntija- ja tukipalveluita.
​
- Vastaan asiakaspalvelurajapinnan osaamisen kouluttamisesta, ohjeistamisesta ja tuesta. Miten siellä asiakasomistajuus toteutuu, miten on osaaminen kunnossa, millaista tukea me voitaisiin sinne tuottaa sekä asiakaspalvelurajapintaan että osuuskaupan konttorille, joka ohjaa ja ohjeistaa varsinaista toimipaikan asiakaspalvelurajapintaa, Petra Lindell kertoo.
                                          
​Alueosuuskauppoja eri puolilla Suomea on 20. Toimipaikkoja niissä on Suomessa yli 1800.  Asiakasomistajia vuonna 2018 oli lähes 2,4 miljoonaa henkilöä. (lähde: www.s-ryhma.fi). Lindell tekee päivittäin yhteistyötä eri puolella Suomea toimivien alueosuuskauppojen asiantuntijoiden kanssa.

- Nautin siitä, että voin auttaa. Asiakasomistajuus on mulle iso juttu, koska uskon itse siihen. On helppo puhua asiasta, mihin itse uskon. Kaikessa asiakaspalvelutyössä tärkeintä on, että pystyt olemaan rehellinen itsellesi ja toimimaan oman arvomaailman mukaisesti sekä ulkoisten että sisäisten asiakkaiden kanssa, Lindell jatkaa.

Asiakkaiden ilahduttaminen on makeeta

​- Olen kohta 20 vuotta ollut S-ryhmässä töissä. Asiakkuuksien kanssa olen työskennellyt vuodesta 2000 asti. Konseptityötä, eli asiakasomistajakonseptiin liittyvää asiantuntijatyötä ja ohjeistuksia olen tehnyt vuodesta 2010. Osaamisen kehittäminen on tullut koko ajan vahvemmin mukaan. Ennen nykyistä työtäni olen tehnyt mm. S-ryhmän mainonnan parissa töitä. Lisäksi olin mukana meidän ensimmäisessä verkkokaupassa. Alun perin tulin S-ryhmälle ihan eri alalta, olin laivausalalla. Tein siellä alkuun linjaorganisaatiossa laivauksia. Lopulta vastasin koko yrityksen tapahtumamarkkinoinnista monta vuotta, mitä ei ollut siellä ollenkaan aiemmin.
​
- Mulla on hirveästi sellaista luomisen voimaa, mutta tarvitsen sitä, että yhdessä innostutaan, tulee yhdessä innostava ilmapiiri. Aidosti tehdään yhdessä ja hyvässä hengessä. Se on tosi tärkeää. Jos sitä ei ole, niin uskon, että yritys on paljon heikommilla. Silloin ei kukaan saa parasta irti – ei työntekijä, eikä yritys, eikä asiakas, ei kukaan, Lindell painottaa.
​
Työssä parasta on ihmisten kanssa tekeminen
​
​- Se, kenelle työtä teen, on mulle se rikkaus ja suola. Ryhmässä oppii joka kerta uutta ja kun saa luotua vuorovaikutuksen ilmapiirin, tulee aidosti sellainen yhdessä oppiminen ja yhdessä tekemisen meininki, yhdessä oivalletaan. Siihen olen jäänyt täysin kiinni. Siitä tykkään ihan hirveästi, Lindell kertoo.

- Se, että voi sparrata eri asioita ja ajatuksia. Miettiä, miten me voitaisiin tehdä tämä paremmin, palvella paremmin. Mutta ei niin, että unohdetaan se vanha, vaan kehitetään systemaattisesti rakentaen. Saadaan systemaattinen kehittämisen polku. Siksi olen täällä viihtynyt, kun tämä talo on ollut sellainen, jossa on saanut koko ajan kehittyä ja kehittää itseään.
​
Parasta tähänastisessa työelämässäni on ollut yhteinen projektimme
​
​- Olen ikuisesti kiitollinen sen aikaiselle esimiehelle ja meidän organisaatiolle, jotka sen mahdollisti, koska mun mielestä me tehtiin jotain todella upeaa. Se oli mulle käänteentekevää. Meillä oli ihan huippujengi. Me saatiin siihen ihan huippu fiilis. Oli joka päivä ihana tulla töihin ja saatiin sellainen oikein todella voimakas yhdessä tekemisen meininki, Lindell iloitsee.
​

Asiakaskohtaaminen on yrityksen kasvot
​

Oli se sitten digissä tai livessä, lopulta se on aina yksi palvelukokemus

- Se on yksi asiakaskohtaaminen ja siinä joko onnistutaan tai ei onnistuta. Siinä on aina mukana vuorovaikutus. Fiilis on siinä niin tärkeä, että oikeasti sain tästä, tämä oli helppoa. Siihen kuuluu asiakkaan kuuntelu, että pystyt oikeasti kuuntelemaan, mitkä ne asiakkaan tarpeet ovat ja pystytään tarjoamaan vastaus niihin tarpeisiin.
​
- Arvostan asiakaspalvelutyötä tekeviä todella paljon. Se työ on uskomattoman rikasta, mutta välillä uskomattoman raskasta. Siinä joutuu mielettömästi omaksumaan, opettelemaan koko ajan uutta, olemaan ajan tasalla asioista. Silti perusrooli ja funktio on kohdata asiakas ja keskittyä asiakaspalvelutyöhön, joka on pitkälti vuorovaikutusta. Jotta he osaavat tehdä sen oikein, heillä pitää olla se tieto, mutta myös vuorovaikutustaidot. Miten ylläpidetään sitä koko pakettia?

- Koen, että he tekevät todella arvokasta työtä. He ovat monessa mielessä meidän yrityskuva – se ääni, katse, hymy, joka yrityksestä muodostuu, Lindell kiteyttää.

Maailma muuttuu nopeasti - Osaamisen kehittäminen on tulevaisuuden menestystekijä


Mitä osaamisen kehittäminen vaatii nykyisessä murroksessa?

- Mun mielestä se vaatii tosi paljon. Se vaatii yrityksiltä ymmärrystä, että kun ihminen tulee töihin, ei riitä, että perehdytetään kerran ja se oli siinä, vaan pitää rakentaa kunnon osaamisen kehittämisen polku. Millä tavoin osaamista pidetään yllä, mitkä ovat ne keinot, mittarit ja kanavat. Vähintään yhtä tärkeää on, miten me kehitetään sitä osaamista. Millä tavoin nämä toteutuu oikeasti siellä arjessa.
​
Nykymaailmassa muutoksen tahti vain nopeutuu, niin yritysten kilpailukyvyn kannalta on äärimmäisen tärkeää, että rakennetaan organisaatioihin jatkuvan kehittämisen polku, jotta henkilökunta pysyy osaamisen tasolla

​- Sen näkisin ehdottoman tärkeänä tulevaisuuden isona haasteena organisaatioille, että miten menee ammattitaidon kehitys esimiesten lisäksi myös asiantuntijaporukassa ja suorittavassa porukassa. Miten siellä pysytään kilpailukykyisenä, miten osaaminen pysyy yllä, millaiset verkostot siihen on. Sen prosessin rakentaminen, toteuttaminen ja seuraaminen on mun mielestä äärimmäisen tärkeää, Lindell miettii.
​

Osuvampaa osaamista, parempaa palvelua job designilla

​
Toteutimme yhdessä job design -työn muotoiluprojektin Brossan mallin mukaisesti. Muotoiluprojektin avulla haluttiin tutkia, miten työ vastaa toimintaympäristön muuttuviin tarpeisiin. Tämän pohjalta muotoiltiin ja konseptoitiin entistä mielekkäämpi ja sujuvampi työ ja siihen liittyvä viestintä mahdollistamaan asiakaspalvelun ”Osuvampi osaaminen ja parempi palvelu” yhteistyössä valtakunnallisessa palveluketjussa.
​
Tämä oli loistava hyvässä hengessä tehty juttu

​- Meillä oli selkeästi asia, mihin me kaikki uskottiin, tehtiin innolla yhdessä voimia säästämättä, yhteistä maalia kohden. Yhdessä jalostettiin ja hyödynnettiin kaikkien eri vahvuuksia. Yhdessä se matka tehtiin ja tulokset saatiin, ei sekään olisi ollut mahdollista yksin keneltäkään. Isoimpia juttuja on ehkä se yhteistyön voiman aito kokeminen, että kun pystytään luomaan aidosti yhdessä tekevä porukka, niin silloin on taivas rajana, Lindell kertoo.

- Kun huomasin, että tämä on niin innostavaa, kun pääsen kehittymään ja oppimaan, lähdin myös itse työn ohella opiskelemaan. Mulla oli valtava halu, että tätä en halua lopettaa. Projektissa oli valtavan rakentava positiivinen ilmapiiri ja yhdessä tekemisen meininki. Miten me yhdessä teemme, selkeät roolit ja vastuut, selkeä yhdessä tekemisen malli, jonka kaikki ymmärtää ja sisäistää, ne on tärkeitä. Siitä se lähti.

- Koin, että sain niin hirveästi kasvaa siinä meidän yhteisessä projektissa, oppia, kehittyä, haastaa ajatuksia. Yhteisen projektin avulla musta on tullut vielä itsenäisempi ottamaan asioita haltuun, rytmittämään, tiukemmin vetämään ja edistämään projekteja, mitä tehdään seuraavaksi ja nyt hoidetaan tämä homma maaliin. Semmoista systematiikkaa.

​- Tuntui, että mun on pakko saada lisää. Sillä tiellä olen edelleen, haluan kehittyä ja oppia ja haastaa itseäni ajattelemaan uudella tavoin ja miettiä, että miten voisin joka päivä olla vähän parempi versio itsestäni kuin eilen.

Työn muotoiluprojektin avulla vuorovaikutus osapuolten välillä rakentui vahvaksi ja yhteistyö lisääntyi


​- Yhdessä tekeminen vielä lisääntyi. Nyt on kentän kanssa yhteinen kieli ja dialogi. Kentältä on tullut palautetta, että työstä on ollut apua ja nyt siitä näkyy aito yhteistyö, Lindell iloitsee.
​
Käytän edelleen Brossan mallia, ympyrää ihan koko ajan
​
​- Se on mun mielestä loistava. Juuri selitin, miten on tätä menty ympäri, miten on osuvampaa osaamista ja parempaa palvelua. Sieltä me löydetään aina kehittämisen kohde, selvitetään tarpeet, kartoitetaan ja päätetään, että mihin nyt lähdetään menemään. Toteutetaan, tehdään se muutos ja sitten sieltä nousee jotain uutta. Se pyörii jatkuvasti. Se ei ole sellainen yksi juttu, että projekti alkaa – loppuu. Sen päälle voi rakentaa koko ajan lisää. Se on mun mielestä enemmän sellainen ajattelutapa.
​
- Projektista syntynyt materiaali on loputon aarreaitta. Palaan siihen dataan ja niihin kysymyksiin aina uudelleen. Se on se pohja, josta voi ammentaa koko ajan lisää. Jotta päästään juurisyihin, se vaatii sen syvän penkomisen ja kysymysten kysymisen. Siinä on mun mielestä hirveän hyvä se, että se ei päästä helpolla. Ei tule vaan se jargonia, joka helposti tulee, vaan se haastaa, että hei miten tämä toimii käytännössä, miten tämä ihan oikeasti toimii. Se, että tehtiin laaja tutkimus käyttäjille, kohderyhmille ja sisällöntuottajille, oli just se syväosaamisen juttu. Sen mallin takana on oikeasti paljon todella viisasta ajattelua ja systematiikkaa, Lindell kertoo.
​
Osaamisen kehittämiseen on kehitetty ihan uusia malleja

​​- Millä tavalla pystytään osaamista varmistamaan, seuraamaan ja mittaamaan, ettei se ole vain se perehdyttäminen. Meidän tärkeille kohderyhmille on omat mallit rakennettu siihen. Mittareita on pystytty asettamaan käyttäjälähtöisesti, se on vaikuttanut selkeästi asioihin. On pystytty kertomaan, mitä kunkin kohdan pitää tehdä, että saadaan se prosessi toteutettua. Se on äärimmäisen tärkeää. Seurantaa on kehitetty ja siihen mietitty erilaisia malleja, Lindell kuvaa.

- Kun fokusoiduttiin selkeästi asiakasomistajien asiakaspalvelun ja palveluosaamisen kehittämiseen, päästiin riittävän syvälle. Kiinni asioihin, joilla on merkitystä. Se on kestänyt aikaa ja kantaa edelleen selkeästi hedelmää.

Työn muotoiluprojekti toteutettiin osana SOK:n laajempaa digitaalista uudistusta.

- Nyt kun meillä on uudet digitaaliset ratkaisut, palasin projektin dataan ja siihen, millä tavalla pitää rakentaa näitä uusia välineitä. On tehty uusia ratkaisuja ja saatu paljon positiivista palautetta, että nyt on oikeasti käyttäjälähtöisesti ajateltu, mitä käyttäjä tarvitsee työssään.
​
- Esimerkiksi videoita voin tehdä nykyään matalalla kynnyksellä, kun taustalla on riittävän vahva ajatus ja ymmärrys kentän toiminnasta. Se on auttanut asiantuntijana toimimaan käyttäjälähtöisesti, ketterästi ja nopeasti työarjessa, Lindell kertoo.
​

Voisitko suositella yhteistyötä ja työn muotoilua Brossan kanssa myös muille?


- Voisin, ja olen suositellutkin, Lindell nauraa.

- Sen takia, koska se tuo paljon sokeita pisteitä näkyväksi. Se haastaa ajattelemaan eri tavoin positiivisessa hengessä. Siitä saadaan yhteinen tekemisen malli. Siinä rakennetaan jotain suurempaa pohjaa, alustaa, jolle pystyy rakentamaan paljon uusia projekteja tämän jälkeen. Siitä voi paljon ammentaa, joka kantaa hedelmää oikeasti.
                                                        
Brossan kanssa tehdyn työn muotoiluprojektin jälkeen kehittäminen on jatkunut yhdessä kentän kanssa.

- Kiitos. Se ei olisi ollut mahdollista ilman meidän huippujengiä ja yhteistä draivia. Se on ollut korvaamattoman arvokasta, Lindell kokee.
​
- Se on mulle sellainen aarre, joka kantaa lopun elämää. En olisi pystynyt kasvamaan sellaisiin mittasuhteisiin ilman tällaista rinnalla kulkijaa, mentoria. Yhdessä saatiin oivaltaa. Se haastoi mua ajattelemaan asioita eri tavoin. Opin paljon meidän keskusteluista ja yhdessä tekemisestä. On ollut helppo tehdä töitä yhdessä. Brossa on luotettava kumppani, aina valmistautuneena ja perehtyy asiakkaan maailmaan. Positiivisuus on aina hyvä yhteistyölle.
​
​Suosittelen työn muotoilua ja yhteistyötä Brossan kanssa kaikille, joilla on aidosti halu kehittyä

- Aidosti halu miettiä, että mitä oikeasti näiden toteutumisten, ajatusten, tekojen alla on. Miten asiat ihan oikeasti toimii, toimiiko ne. Haastaa sitä omaa teoreettistakin viitekehystä menemään ihan todella kädet saveen tekemään asioita ja pohtimaan ihan todella kädet savessa, miten nämä oikeasti toteutuu. Se on ehdottomasti sen arvoista.

- Se on tapa muuttua. Se on sellainen kasvuprosessi, jossa on tärkeä olla mukana, koska sitä on jopa vaikea selittää. Niiden, jotka pääsevät teidän kanssa tekemään yhteistyötä, kannattaa tajuta se helmi, millaista osaamisen pääomaa siinä tulee yritykselle. Sitä kannattaa hyödyntää kaikissa tilanteissa, Lindell päättää.
​
0 Comments

Ole johtaja - Sytytä innostuksen liekki

4/8/2019

0 Comments

 
Picture
Uuden ajan johtaja näyttää ja viestii innostavaa ja kirkasta suuntaa jatkuvasti, selkeästi ja motivoivasti.

Kautta aikain menestyneimmät johtajat ovat innostaneet ja johtaneet ihmisiä kohti yhteistä unelmaa. Kertoneet maailmasta, jota ei vielä ole olemassa. Koonneet joukkojaan ja innostaneet heitä toimimaan juuri tätä tärkeää tehtävää varten.

Matka ei ole helppo, he kertovat joukolleen pimenevässä illassa nuotion tai pyöreän pöydän ympärillä. Se voi olla vaativa ja kivinen. Mutta yhdessä, yhteisiä tavoitteita kohti kulkien kaikki tarvittava on mahdollista tehdä. Yhteinen unelma voidaan saavuttaa. Itsemme ja muiden, maailman ja asiakkaiden hyväksi.
​
Tähän on syynsä. 
​Tavoitteellisena johtajana tiedät sen. Arjen kiireessä olet vain saattanut unohtaa vaikuttavimman tehtäväsi velvollisuuksien, aikataulujen ja siellä täällä viriävien tulipalojen sekaan.
​Kirkas suunta - visio, missio ja konkreettiset tavoitteet ovat ensimmäinen asia, jotka tiimisi ihmiset tarvitsevat kesälomien jälkeen hyvinvoivaan ja motivoivaan starttiin. Syksyn työssä onnistumiseen ja yhdessä menestymiseen.

Suurin osa johtajista kuvittelee, että suunta ja tavoitteet ovat kaikilla tiedossa. Ja että ne ovat jollain lailla yhteisiä ja inspiroivia.
Ei muuta kuin hommiin!
Totuus kuitenkin on, että iso osa työntekijöistä ei tiedä tavoitteista, visiosta tai missiosta paljonkaan.

​Varsinkaan oman työn lisäksi muiden kollegoiden ja tiimien tekemisistä.
Visio ja missio, "shared dream", jää helposti tyhjäksi strategiajargoniksi arjen työn ulottumattomiin johtoryhmän kokouksiin.
​Epäselvät tavoitteet ovat yksi suurimmista stressin ja eripuran, eli huonon työtyytyväisyyden, työhyvinvoinnin ja yhteistyöongelmien aiheuttajista, joita et halua mukaasi uuteen alkavaan syksyyn.

Sen sijaan haluat motivoituneet ja innostuneet ihmiset, jotka sitoutuvat yhteiseen unelmaan ja tavoitteeseen. Tekevät päivittäin yhdessä töitä yhteisen selkeän, merkityksellisen ja sopivan haastavalta tuntuvan tavoitteen eteen.

Nyt, kesälomien vaihtuessa työn teoksi, on hyvä muistuttaa itseään tästä innostavasta tosiasiasta: 
Ihmiset odottavat sinulta johtamista. Kirkasta suuntaa ja tavoitteita, joita kohti kulkea yhdessä.
Tänä syksynä sinä voit olla uuden ajan menestyvä johtaja, jota työpaikkasi, työelämä ja uusi sukupolvi kaipaa.

Tee tästä paras syksy ikinä. Sytytä innostuksen liekki johtamalla ja viestimällä kirkasta suuntaa, johon ihmiset haluavat lähteä mukaan ja jota kohti päivittäin työskennellään.
​
Aloita viestimällä kirkasta suuntaa heti lomien jälkeen. Jatkakaa yhdessä kohti innostavaa visiota, isoa kuvaa ja tavoitteita. Älä jätä suunnan näyttämistä siihen. Osoita sitä päivittäin työarjessa.

​Kun syksy pimenee, käännä suuntaa kirkkaammalle.

Hehku, joka pimeässä loistaa, on teidän joukkonne, joka päättäväisesti, tulisoihtuja kantaen ja harmautta uhmaten kulkee kohti yhteistä päämäärää.
​

Kati


Mitä kohti te kuljette? Mitkä unelmat ja tavoitteet te haluatte saavuttaa?

Uuden ajan johtaja innostaa ja johtaa ihmisiä. Viestii henkilöstölle ja sidosryhmille tarinaa, johon halutaan sitoutua ja lähteä mukaan.

Johtaja – innosta itsesi ja muut takaisin töihin kesälomien jälkeen. Kysy innostavaa sparrausta itsellesi, työpajoja tai puheenvuoroa porukalle inspiraatioksi vaikkapa syksyn suunnittelupäivän alkuun!

Kati Rautio on Brossan perustaja. Job designer. Unelmien työn arkkitehti. Työn & organisaation muotoilija.
​
Rakennamme unelmien työpaikkoja, jossa viihdytään & tehdään tulosta.

www.brossa.fi 
​

0 Comments

Kohti unelmia

1/8/2019

0 Comments

 
Picture
Syksyllä 2014 meillä oli unelma. Se oli yrityksen perustaminen. Yrityksen piti tehdä jotain aidosti kestävää & toimivaa. Sellaista, jolla saadaan asioita aikaan & aitoa vaikutusta yritysten ja ihmisten arkeen.

Näin oli tammikuussa 2015 aika perustaa Brossa. Uuden ajan job design -yritys. Ei siitä, työn & organisaation muotoilusta, silloin paljon puhuttu. Uskomme, että tulevaisuudessa pärjäävät yritykset, jotka ymmärtävät ihmisten työarjen merkityksen uudistumiseen & menestymiseen.

Meitä inspiroi & motivoi tavoitteelliset ihmiset, joilla on aito halu saada asioita aikaan. Jotka nostavat riman & tavoitteet korkealle. Lähtevät rohkeasti tavoittelemaan uutta. Tekemään entistä parempaa.

​Nyt syksyllä 2019 on aika asettaa taas uusia tavoitteita, joita kohti kulkea. Tämähän on jokaisen yrityksen & tiimin agendalla varmasti näin loman jälkeen.

Mitä kohti te kuljette? Mitkä ovat ne unelmat & tavoitteet, jotka te haluatte saavuttaa?

t. Kati & Niko
​
0 Comments

Sveitsissä valmentava Jyri Korsman: ”Voin suositella yhteistyötä Brossan kanssa kaikille esimiesasemassa oleville johtajille ja urheiluvalmentajille”

25/5/2019

0 Comments

 
Picture
Kuva: Jyri Korsman
​Jyri Korsman on 36- vuotias salibandyn ammattivalmentaja, joka aloitti valmentajan uransa vuonna 1999 ja toimii nyt päävalmentajana Sveitsin liigassa Floorball Könizissä. Korsmanilla on taskussaan valmentajan tutkinto sekä yliopistosta että ammattikorkeakoulusta. Sekä liuta menestyksekkäitä saavutuksia, mm.: Miesten salibandyliigan Suomen mestaruus ja SM -hopea. Suomen mestaruus vanhimmista poikajunioreista. Miesten Suomen Cupin voitto. Kaksi maailmanmestaruutta U19 -poikamaajoukkueesta. Korsman on myös ollut mukana kirjoittamassa kolmea kirjaa: Valmentaminen salibandyssä, Salibandyn käsikirja ja Urheilijan Keittokirja.

Olen kokenut yhteistyön Brossan kanssa erittäin antoisaksi. Urheilussa ja yritysmaailman johtamisessa sekä toiminnan organisoimisessa on useita samankaltaisuuksia, minkä vuoksi voin lämpimästi suositella Brossaa myös kaikille urheilun parissa toimiville organisaatioille ja johtajille.

​- Meidän välisemme yhteistyön avulla olen saanut itselleni paljon uusia työkaluja toiminnan tehostamiseen ja omien toimintamallien kehittämiseen. Tämän lisäksi olen löytänyt Brossasta itselleni sparrauskaverin, joka on aina ollut valmis auttamaan minua eteenpäin, päävalmentaja Jyri Korsman kertoo.
​

Mihin menestyvä urheiluvalmentaja tarvitsee Brossan kaltaista job design -kumppania?


- Salibandyn lajikehitys on viimeisten vuosikymmenien aikana ollut todella hurjaa, joka on näkynyt myös valmennusprosessin muokkautumisessa nykypäivän vaatimusten mukaiseksi. Tänä päivänä päävalmentajan tehtävä on enemmän valmennustiimin johtamista, jossa ihmisten motivoiminen, tehtävien organisoiminen ja viestintä eri sidosryhmien kanssa on keskeisessä asemassa.
 
- Tiimipohjaisessa valmennusprosessissa päävalmentajan osaamiskenttä muodostuu hyvistä vuorovaikutus- ja johtamistaidoista, kokonaisuuksien hahmottamisesta sekä tietenkin lajin vaatimusten mukaisten valmennusprosessien hallinnasta. Joukkueen ja valmennustiimin suuresta koosta johtuen haasteet yleensä liittyvät tehokkaaseen ajankäyttöön sekä viestintään, unohtamatta huippu-urheiluun kuuluvia paineita ja tuloksentekoa, Korsman pohtii.

Yritysjohtajan tavoin urheiluvalmentaja kohtaa työssään erilaisia tilanteita, joissa johtajalta vaaditaan kykyä saada joukkonsa toimimaan ja menestymään arjessa haastavissakin paikoissa 


Korsman on kohdannut urallaan sekä kilpailevien seurojen fuusioitumisen että uutena päävalmentajana aloittamisen perinteikkäässä ulkomaalaisseurassa.
 
- Fuusiossa luonnollisesti molemmilla seuroilla oli vahvat omat toimintamallit, historia ja henkilöstö, joiden sitouttaminen ja tuominen yhden seuran alle oli suurimpia haasteita. Kuten muutosjohtamisessa yleensäkin alkuvaiheessa keskeisessä asemassa oli kokonaisuuden hahmottaminen, selkeän strategian luominen ja sen viestiminen eri toimijoille. Tässä prosessissa yhteistyö Brossan kanssa oli merkittävässä roolissa.
 
- Yhdessä kykenimme lyhyessä ajassa saavuttamaan selkeän kuvan asioiden etenemisestä ja niihin liittyvistä viestinnän tarpeista. Uskon aidosti, että ilman Brossan apua en olisi kyennyt johtamaan joukkueemme alkuvaiheita yhtä selkeästi ja päämäärätietoisesti, joka olisi varmasti näkynyt myös toimijoiden sitouttamisessa. Brossan kautta sain arvokasta tietotaitoa, miten asioita toteutetaan yritysmaailmassa, jota kykenin siirtämään suoraan myös urheilun toimintakenttään, Korsman arvioi.
 
- Uuteen toimintaympäristöön meneminen lähtee itselläni aina liikkeelle nykyhetkeen tutustumisella. Ensimmäisenä tulee tietää joukkueen historia, seuran identiteetti ja toiminnalle asetetut tavoitteet. Tämän jälkeen on tärkeää kyetä hahmottamaan nykyisen toiminnan vahvuudet ja muutostarpeet, joiden jälkeen laaditaan suunnitelma, johon eri toimijat pyritään sitouttamaan. Erityisesti uuteen kulttuuriin mentäessä ja toimittaessa vieraalla kielellä tämä on haasteellista, mutta samalla