Palveluliiketoiminnassa oleellista on kolme asiaa, jotka vaikuttavat siihen, miten menestytään: Liiketoiminta, asiakkaat, henkilöstö. Työpaikalla näistä vastaa johtaja tai esimies, jonka tehtävä on saada kokonaisuus toimimaan niin, että liiketoiminnan tavoitteet saavutetaan, asiakkaat ovat tyytyväisiä ja ihmiset voivat hyvin.
 
Tätä varten työpaikoilla uudistetaan strategiaa, mietitään asiakkaille parempia palveluja, automatisoidaan prosesseja. Entä kolmas asia, henkilöstö? Mitä tehdään, jotta työ sujuu ja ihmiset voivat hyvin?
 
Palveluliiketoiminnassa menestys syntyy ihmisten työssä. Palvelu tuotetaan monitahoisissa, hajautetuissa ja verkostomaisissa tiimeissä ja palveluketjuissa yhteistyössä kumppaneiden kanssa.
 
Miten saadaan tiimit toimimaan niin, että työ ja yhteistyö sujuu, vastaa asiakkaiden tarpeeseen ja asiakas- ja työtyytyväisyys ovat huippuluokkaa?
 
Palveluliiketoiminnassa parhaiten pärjäävät ne, joilla on erinomainen asiakas- ja työtyytyväisyys. Vaikka liiketoiminta ja asiakaskokemus olisi loppuun asti hiottu, sen tuottamiseen tarvitaan selkeä, merkityksellinen ja sujuva työ työntekijöiden näkökulmasta  
 
Helpommin sanottu kuin tehty. Vai miksi työpaikoilla muuten on niin paljon ongelmia työhyvinvoinnissa, tuottavuudessa ja asiakastyytyväisyydessä?
 
Ilmapiiriongelmat, uupumus, tyytymättömyys, puutteet työn laadussa ja määrässä ovat tuttuja haasteita työpaikoilla. Taustalla usein huonosti suunniteltu ja sujuva työ, joka turhauttaa ja kuormittaa työntekijöitä sekä aiheuttaa kitkaa organisaation sisällä, kumppaneiden ja asiakkaiden välillä.
 
Kun liiketoiminta muuttuu, myös työ pitää suunnitella uudelleen. Miten työpaikoilla varmistetaan, että työ on mielekästä ja sujuvaa sekä vastaa asiakkaan tarpeeseen muuttuvassa toimintaympäristössä?
 
Esimies: Kun haluat saada tiimin toimimaan, työn sujumaan ja parantaa asiakastyytyväisyyttä, keskity luomaan työntekijöille edellytykset ja olosuhteet arjen työssä onnistumiseen
 
Huolehdi, että nämä perusasiat ovat kunnossa, kun haluat parantaa nykyistä toimintaa tai kehittää uutta: Innostava päämäärä, toiminnan tarkoitus, joka koetaan tärkeänä, selkeät ja sopivan haastavat tavoitteet, joiden saavuttamisella on merkitystä. Tieto ja yhteinen ymmärrys toiminnasta kokonaisuutena, toiminnan tarkoitusta ja tavoitteita vastaavat työtehtävät, selkeät roolit, vastuut, käytännöt. Hyvin suunniteltu ja sujuva työ, työprosessit, selkeä ja oikea-aikainen viestintä, työssä tarvittavat materiaalit, välineet. Mahdollisuus itsenäisesti ohjata työn tekemistä, palaute, joka auttaa suoriutumaan paremmin, osaaminen, yhteenkuuluvuus, luottamus ja arvostus toisten toimintaan.
 
Jotta onnistut, perusasiat ovat kaikille samat, mutta niiden toteutus on eri tiimeissä erilainen. Asioita ei voi miettiä yksin tai keksiä itse, vaan yhdessä tiimin jäsenten kanssa niin, että kaikki ymmärtävät asiat samalla tavalla ja toiminta vastaa liiketoiminnan, asiakkaiden ja työn tekemisen tarpeisiin.
 
Ei riitä, että poimii listalta muutaman asian, koska asiat vaikuttavat toisiin. Oleellista on huolehtia, että kaikki perusasiat ovat kunnossa ja toteutuvat tiimin toiminnassa yhtä aikaa. Jos vaikka luottamus ja arvostus toisten toimintaan halutaan paremmaksi, keinot niiden parantamiseen löytyvät muista kohdista.
 
Työpaikalla oma työ vaikuttaa toisten työhön ja työtä tehdään toisten tarpeisiin. Kun tavoitteena on parantaa tiimin toimintaa, työstä suoriutumista ja asiakastyytyväisyyttä, työn kehittäminen pitää aloittaa tiimin tasolta, jonka jälkeen yksilöt voivat muokata omaa työtään itselleen paremmaksi osana kokonaisuutta.
 
Muista, että esimies voi arvioida suoriutumista, mutta onnistumisen edellytykset mitataan työntekijöiden arjessa. Jos siis haluat kehittää edellytyksiä ja olosuhteita omassa tiimissä, ne pitää tutkia, sillä esimiehen ja johtajan oma oletus on keskimäärin puolet parempi kuin todellinen tilanne työntekijöiden näkökulmasta.
 
Päivittäistä työtä pitää suunnitella ja johtaa, jos halutaan parempia tuloksia
 
Menestyvissä työpaikoissa työntekijöille luodaan edellytykset ja olosuhteet arjen työssä onnistumiseen.
 
Selvitä ensin oman tiimin taso, tunnistat tärkeimmät kehityskohteet ja tarvittavat toimenpiteet menestymiseen. Kun nämä ovat selvillä, aloita arjen työn ja tiimin toiminnan suunnitelmallinen kehittäminen niin, että työ vastaa liiketoiminnan ja asiakkaiden tarpeisiin ja sujuu entistä helpommin ja paremmin.
 
Miten? Siitä lisää seuraavassa kirjoituksessa.
 
Tätä on job design – menestyvän tiimin rakentamista ja arjen työn kehittämistä yhdessä esimiehen, henkilöstön ja tarvittavien sidosryhmien kanssa niin, että liiketoiminnan tavoitteet saavutetaan ja ihmiset voivat hyvin! 

Nykypäivänä työ on yhä enemmän tieto- ja palvelutyötä, jota tehdään erilaisissa ryhmissä ja tiimeissä. Usein siilorajat ylittävissä monitahoisissa palveluketjuissa.
 
Palveluliiketoiminnassa menestys syntyy ihmisten päivittäisessä työssä. Työelämään tarvitaan hyvin suoriutuvia ja hyvinvoivia tiimejä, joissa ihmiset voivat hyvin ja työtä tehdään laadukkaasti asiakkaiden ja liiketoiminnan tarpeeseen.
 
Menestyvässä tiimissä yhteistyö toimii ja tiimi suoriutuu tehokkaasti ja korkeatasoisesti sille asetetuista tavoitteista ja tehtävistä. Hyvä ilmapiiri, motivoiva työ ja mahdollisuus vaikuttaa omaan työn tekemiseen ovat monen työntekijän mielestä tärkeimpiä tekijöitä työhyvinvoinnin kannalta.
 
Vaikka nykypäivänä työtä tehdään yhä useammin tiimeissä, työpaikoilla suuri osa tiimeistä kamppailee erilaisten arjen haasteiden ja ilmapiiriongelmien keskellä. Tiimin tavoitteet ovat epäselvät, tiimin jäsenillä ei ole yhteistä käsitystä työstä, jota tehdään, tehty työ ei vastaa asiakkaan tarpeeseen.
 
Mistä on kyse ja mitä sille voidaan tehdä, jotta onnistumme rakentamaan työelämään enemmän menestyviä tiimejä, joille erinomainen asiakas- ja työtyytyväisyys on arkipäivää?
 
Tiimien kolme sudenkuoppaa
 
1. Keskittyminen pelkästään tiimin tehtävä- tai suhdetasoon
 
Tyypillisesti menestyviin tiimeihin liitetään suhdetason ominaisuuksia, kuten hyvä ilmapiiri, luottamus, huumori. Tärkeitä asioita, mutta eivät yksin riitä luomaan menestyvää tiimiä. Esimerkiksi Googlen tiimitutkimuksesta keskusteluun nostettiin lähinnä psykologinen turvallisuus, vaikka tutkimuksessa tunnistettiin neljä muutakin ratkaisevaa tekijää työpaikan menestyvien tiimien taustalla.
 
Viime aikoina työelämässä on puhuttu paljon luottamuksesta, joka näyttäytyy usein kohtaamisena: kuunnellaan toisia, arvostetaan erilaisuutta, keskustellaan avoimesti pelkäämättä seurauksia. Hienoa, mutta mistä luottamus työpaikan tiimissä syntyy? Esimerkiksi Googlen tutkimuksessa menestyvissä tiimeissä luottamus kiteytyi siihen, että tiimin jäsenet saavat asiat tehtyä ajoissa ja tavoitteiden mukaisesti.
 
Toisaalta työpaikoilla korostuvat pelkästään tiimin tehtävätasoon liittyvät asiat, kuten työ ja siihen liittyvät uudistukset ja muutokset. Seurataan työn tulosta, mutta ei luoda tiimin jäsenille tarvittavia edellytyksiä ja olosuhteita arjen työssä onnistumiseen.
 
2. Tiimin toimintaa ei johdeta kokonaisuutena
 
Toiseksi tiimeistä puhuttaessa nousevat esiin yksilöt ja osaaminen. Luonnollisesti tärkeitä asioita. Työpaikoilla tiimit muodostuvat yksittäisistä ihmisistä, joilla tulee olla työn kannalta tarvittavaa osaamista.
 
Ajatellaan, että menestyvä tiimi syntyy erilaisista luonteista ja persoonista. Tutkitusti tiimin menestymiseen eivät kuitenkaan vaikuta niinkään yksilöiden asenne, persoona tai käyttäytymistyyli, vaan tietyt mahdollistavat olosuhteet, jotka tarvitaan tiimin yhteistyöhön ja tulokselliseen toimintaan tiimin jäsenten kesken.
 
Menestyvä tiimi on enemmän kuin osiensa summa, minkä vuoksi sitä johdetaan ja kehitetään kokonaisuutena. Miten muuten tiimin jäsenet tietäisivät, miksi he toimivat osana tiimiä, mitä tiimin tulisi tehdä ja saada aikaan, kuka tiimissä tekee mitäkin ja miten nämä tekemiset liittyvät yhteen joka päivä arjen työssä?
 
3. Uskomus, ettei tiimin toimintaan voi tietoisesti vaikuttaa
 
Kolmanneksi menestyvän tiimin rakentaminen tai vaikkapa tiimihengen luominen on usein mysteeri, ennalta-arvaamaton tehtävä tai suorastaan mahdoton tiivistää mihinkään menestysreseptiin. Työelämän tiimejä tutkittaessa on kuitenkin jo vuosia tunnistettu oleellisia tiimin suhde- ja tehtävätasoon liittyviä tekijöitä, jotka tarvitaan menestyvän tiimin rakentamiseen.
 
Näistä kuitenkin harvoin puhutaan. Miksi? Emmekö tiedä, mitä ne ovat vai emmekö osaa tehdä niille mitään, vaikka ne ovat tiimin toiminnan ja johtamisen ytimessä?
 
Menestyvän tiimin rakentaminen on arjen työn kehittämistä
 
Kun työpaikan tiimeihin liittyy ongelmia, huomio kiinnittyy usein suhdetason asioihin, sillä yleensä tiimien ongelmat liittyvät juuri näihin. Tai niin ainakin luulemme. Työelämässä tiimit ovat tehtäväkeskeisiä eli ne ovat olemassa jonkin tehtävän ja tavoitteen suorittamista varten. Kun tehtävätason asiat eivät ole kunnossa, työpaikoilla se näkyy pitkittyessään suhdetason ongelmina.
 
Tiimi on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa syntyvä universaali ilmiö, jonka toimintaan tarvitaan tietyt tehtävä- ja suhdetason perusteet, joilla on merkitystä tiimin suoriutumisen ja hyvinvoinnin kannalta. Jotta tiimi voi toimia, nämä pitää olla kunnossa. Jotta tiimi voi menestyä, nämä pitää olla huipputasolla. Lisäksi perusasiat pitää toteutua yhtä aikaa, koska tiimi on sosiaalinen systeemi, jossa asiat vaikuttavat toisiin.
 
Menestyvän tiimin rakentamisessa nyrkkisääntö on yksinkertainen: Mitä paremmin työ sujuu ja mitä parempi ymmärrys tiimin jäsenillä on tiimin perustehtävästä ja toiminnasta kokonaisuutena, sitä parempi ilmapiiri ja vähemmän siihen liittyviä ongelmia. Kun tiimin toiminta on kunnossa, myös yksilöiden kokemus työstä ja tiimistä paranee ja tulos nousee.
 
Esimies: Kun seuraavan kerran painit tiimin suhdetason ongelmien kanssa, huolehdi, että tehtävätaso on kunnossa, selvitä mikä mättää ja aloita näiden asioiden kehittäminen yhdessä tiimin jäsenten kanssa.
 
Kun tavoitteena on nostaa tiimin suoriutumisen tasoa – asiakastyytyväisyyttä, tuottavuutta, panosta arjen työn ja tiimin toiminnan perusteisiin, joiden avulla luodaan tiimin jäsenille edellytykset ja olosuhteet arjen työssä onnistumiseen.
 
Menestyvän tiimin rakentaminen ei ole mysteeri, vaan tiimin toiminnan ja arjen työn suunnitelmallista kehittämistä. Kun menestyvän tiimin rakentaminen kiinnostaa, ota yhteyttä!

Aloitimme syksyn pitämällä Työ- ja elinkeinoministeriössä tilaisuuden Työelämä 2020 -hankkeen verkostolle teemalla: Parempi työelämä nyt ja tulevaisuudessa. Upea yleisö ja loistavaa keskustelua menestyvän tiimin rakentamisesta ja arjen työn kehittämisestä eli job designista.

Työelämän muutos ja sen vaikutus työelämän kehittämiseen kiinnostavat monia ja siihen liittyvät haasteet ja tarpeet ovat useimmille tuttuja. Uusia ratkaisuja työelämän muuttuviin tarpeisiin tarvitaan nyt, sillä työelämän muutos ei ole enää tulevaisuutta, vaan arkipäivää yrityksissä ja organisaatioissa.

Tänä päivänä työ on yhä enemmän tieto- ja palvelutyötä. Asiakkaiden tarpeet ja vaatimukset palvelun laadulle ja saatavuudelle kasvavat jatkuvasti. Samalla työntekijät vaativat merkityksellisempää työtä, parempia työolosuhteita ja sujuvampaa arkea. Nämä haastavat työn tekemistä ja sen johtamista.

Palveluliiketoiminnassa menestyminen edellyttää erinomaista asiakas- ja työntekijäkokemusta. Nämä eivät synny itsestään, vaan ne luodaan päivittäisessä työssä. Tarvitaan uutta ajattelua ja osaamista, jonka avulla toimintaa kehitetään niin, että työ on mielekästä ja sujuvaa sekä vastaa asiakkaiden tarpeisiin muuttuvassa toimintaympäristössä.

Uuden työn kehittämisellä on uudenlaiset tarpeet

Tietotyö on ihmisten ajatteluun ja vuorovaikutukseen perustuvaa työtä, jonka tavoitteena on toisten ongelmien ratkaiseminen ja tarpeisiin vastaaminen. Työtä tehdään monitahoisissa, hajautetuissa ja verkostomaisissa tiimeissä yhteistyössä muiden kanssa.

Nykypäivänä uudistukset ja muutokset epäonnistuvat, koska niissä ei riittävästi huomioida ihmisten tarpeita päivittäisen työn tekemiseen. Työorganisaation toiminnassa helpot, nopeat, työn ulkopuoliset ja yksilökeskeiset toimenpiteet ilmiongelmiin eivät riitä, koska ongelmat johtuvat usein työstä ja niiden juuret ovat pintaa syvemmällä arjen työn prosesseissa ryhmätasolla.

Palveluliiketoiminnassa menestys syntyy ihmisten työssä. Siksi on kehitettävä arjen työn tekemistä ja tiimiä, jossa työtä tehdään

Menestyvissä työorganisaatioissa toimintaa kehitetään jatkuvasti ja kokonaisvaltaisesti yhdessä esimiehen, henkilöstön ja tarvittavien sidosryhmien kanssa. Kehittämisessä keskitytään työn ytimeen ja arvoketjun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, jonka avulla luodaan osapuolille yhteinen ymmärrys toiminnasta kokonaisuutena.

Menestyvä työorganisaatio syntyy menestyvistä tiimeistä, jotka vaativat toimiakseen menestyvän tiimin perusteet: Mitä tarvitaan, jotta tiimin yhteistyö toimii ja tavoitteet saavutetaan tehokkaasti ja korkeatasoisesti? Tästä lisää seuraavassa kirjoituksessa.

Tämän lisäksi menestyvissä työorganisaatioissa työntekijöille luodaan edellytykset ja olosuhteet arjen työssä onnistumiseen. Miten autetaan työntekijöitä arjen työssä, jotta työ sujuu helpommin ja paremmin? Miten ratkotaan arjen työn ongelmia? Miten uudistetaan ihmisten päivittäistä toimintaa muutostilanteissa?

Päivittäisen työn ja sen johtamisen kehittämisellä parannetaan työtyytyväisyyttä, asiakastyytyväisyyttä ja liiketoiminnan tavoitteiden saavuttamista

Työelämän muutos koskettaa kaikkia. Ne, jotka näkevät muutoksen mahdollisuutena menestyvät tulevaisuudessa.

Menestymisessä oleellista ei ole lähtötilanne, vaan tavoite: Halutaanko menestyä?

Autamme menestyvän tiimin rakentamisessa ja arjen työn kehittämisessä. Ota yhteyttä!

Brossa järjesti torstaina 31.8.2017 huippuaamun Työ- ja elinkeinoministeriössä Työelämä 2020 -hankkeen verkostolle teemalla: "Parempi työelämä nyt ja tulevaisuudessa".

Upea yleisö ja loistavaa keskustelua arjen työn kehittämisestä ja menestyvien tiimien rakentamisesta, eli job designista.

Brossa on työorganisaatioiden kehittämiseen erikoistunut yritys, joka tarjoaa esimiehille ja henkilöstölle käytännön apua päivittäisen työn ja sen johtamisen kehittämiseen. 

Tilaisuudessa kuultiin Brossan esitys: "Päivittäisen työn ja sen johtamisen kestävä kehitys ja menestyvän työorganisaation rakentaminen". 

"Esitys herätti runsasta keskustelua, jota olisi varmasti jatkunut, vaikka koko päiväksi".

​Lue lisää tapahtumasta ja esityksestä.

Rohkeus, intohimo, edelläkävijyys! Parempi työelämä tehdään yhdessä!

Job designiin eli päivittäisen työn ja sen johtamisen kehittämiseen erikoistunut yritys Brossa on valittu kumppaniksi Työ- ja elinkeinoministeriön Työelämä 2020 -hankkeeseen.

Hankkeen tavoitteena on rakentaa Suomeen Euroopan parasta työelämää vuoteen 2020 mennessä.

Toimintaympäristön muutos ja tietotyön lisääntyminen haastavat työorganisaatioita ja niissä työskenteleviä ihmisiä uudistusten ja muutosten keskellä. Uudistuvassa työelämässä vanha tapa ei riitä, vaan tarvitaan uudenlaista ajattelua ja osaamista, jonka avulla päivittäistä työtä ja sen johtamista kehitetään siten, että työ on mielekästä ja sujuvaa sekä vastaa liiketoiminnan tarpeisiin muuttuvassa toimintaympäristössä.

Brossan vahva tutkimukseen ja käytäntöön perustuva osaaminen menestyvien työorganisaatioiden rakentamisesta, kiehtovat uudistumiseen kutsuvat arvot ja työelämästrategian henkilöstölähtöinen, osallistava kehittämistapa auttavat ja innostavat työorganisaatioita kehittämään toimintaansa kokonaisvaltaisesti arjen työstä käsin, joka kestävästi toteutettuna johtaa työn tuottavuuden, tuloksellisuuden ja hyvinvoinnin samanaikaiseen parantumiseen sekä suomalaisten työpaikkojen innovatiivisuuden, kilpailukyvyn ja kannattavan kasvun lisääntymiseen.

Lisätietoja Työelämä 2020 -hankkeesta:

Lähes jokainen esitys tänä päivänä, mukaan lukien omani, alkavat aina samalla asialla: Toimintaympäristömme muuttuu jatkuvasti ja työelämä uudistuu vauhdilla. Vaikka asia on jo monelle tuttua kauraa, sen äärelle kannattaa kuitenkin pysähtyä.

On totta, että talouden haasteet ovat valtavia, kilpailu kiristyy ja tietotyö valtaa alaa samalla, kun perinteinen teollisuus vaihtuu modernimpaan palveluliiketoimintaan. Suuri osa Euroopassa tehtävästä työstä on tietointensiivistä palvelutyötä, joka on luonteeltaan hyvin erilaista kuin perinteinen, fyysisesti raskaampi tehdastyö.

Sitoutuakseen tietotyöläiset vaativat erilaista arkea ja johtamista, jossa työn tuottavuus ja hyvinvointi toteutuvat samanaikaisesti, jotta työn tekemiseen tarvittavaa osaamista halutaan käyttää yrityksen eduksi parhaalla mahdollisella tavalla. Deloitten tämän vuotisen Human Capital Trends -tutkimuksen mukaan on viimein tunnistettu, että aloilla, jossa asiakaspalvelu ja innovaatiokyky ovat keskeisessä asemassa, hyvä työntekijäkokemus tuo hyvää asiakaskokemusta ja omistajan lisäarvo syntyy vasta näiden lopputuloksena.

​Suomalainen työ tarvitsee hyviä johtajia.

Sellaisia, jotka johtavat sekä taloutta että ihmisiä, kehittävät toimintaa, luovat hyvinvointia ja rakentavat yrityksistään oman alansa edelläkävijöitä samalla kun toimivat itse esimerkkinä.

Hyvän johtajan tunnistaa tavoitteellisuudesta.

Hyvä johtaja tietää, että tavoitteita pitää olla ja ne ovat korkealla.

Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan johtamista, jonka avulla johdettavat eli johtajan ympärillä työskentelevät ihmiset toimivat niin, että tavoitteet toteutuvat käytännössä.

Tietoperustaisissa, hajautetuissa ja verkostomaisissa organisaatioissa tähän tarvitaan ainakin neljä asiaa, joita ovat: kirkas suunta, selkeä kokonaisuus, työtä tukeva ympäristö ja yhteinen ymmärrys toiminnasta.

Miten tämä tehdään käytännössä?

Ainakin on olemassa kaksi tapaa, joilla tähän pyritään nykypäivän työelämässä.

1. Johtaja- ja yksilökeskeinen tapa

On yleisempi tapa, joka lähtee johtajan tai esimiehen virallisesta asemasta ja organisaatiosta, jossa johtajan vastuulla on selkeästi rajattu ryhmä tai tiimi, jossa työskentelee jäseniä erilaisilla titteleillä ja vastuualueilla.

Johtaminen perustuu esimiehen laatimaan vuosisuunnitelmaan, johon on kirjattu yksikön painopisteet ja henkilökohtaiset tavoitteet, jotka käydään läpi ja joita seurataan ja tarkistetaan vuosittain tulospalkkiokeskustelussa, jossa alaiset jännittävät paljonko tänä keväänä on tulossa bonusta.

Uusi vuosi, uusi suunnitelma.

Sama perinteinen, ylhäältä alaspäin laskeva hierarkkinen ja yksisuuntainen malli, joka antaa henkilöstölle viralliset tavoitteet ja mittarit, mutta ei pyri uudistamaan tai kehittämään toimintaa, vaan on helppo tapa täyttää esimiestyön vaatimukset. 

2. Jaettuun johtajuuteen ja ryhmän toimintaan perustuva ”yhteinen” tapa

Uudempi tapa, jossa ryhmä tai tiimi nähdään osana verkostomaista työorganisaatiota, jossa päivittäistä työtä ohjaavat yhdessä luotu, yrityksen strategiaan, asiakkaiden ja työntekijöiden tarpeisiin pohjautuva toimintakonsepti, toimintamallit, työssä tarvittavat ohjeet ja välineet sekä vuosittaiset painopisteet ja henkilökohtaiset tavoitteet, joita käydään läpi, kehitetään ja seurataan jatkuvasti.

Esimiestyötä kuvaa palveleva johtajuus, jonka avulla esimies pyrkii tukemaan työorganisaation jäseniä tavoitteiden saavuttamisessa luomalla olosuhteet ja neuvottelemalla toiminnasta yhdessä muiden sidosryhmien kanssa ja jossa tulospalkkioiden lisäksi keskustellaan myös siitä, mitä uutta kukakin haluaisi olla luomassa ensi vuoden aikana.

Kokonaisvaltainen, vuorovaikutteinen, alhaalta ylöspäin nouseva malli nykypäivän organisaatioiden johtamiseen, jossa tavoitteena on jaettu johtajuus ja tuettu itseohjautuvuus, joka kenties vaatii esimieheltä enemmän, mutta tarjoaa tavoitteiden ja mittareiden lisäksi myös muut tarvittavat edellytykset työntekijöiden onnistumiseen.

Palveluliiketoiminnassa menestys syntyy organisaatiossa työskentelevien ihmisten päivittäisessä työssä.

Toimintaympäristön jatkuvassa muutoksessa myös johtamisen on aika uudistua ja on johtajan vastuu, että tiimi menestyy ja tuottaa tulosta.

Kummalla tavalla sinä johdat?

Job designiin eli päivittäisen työn ja sen johtamisen kehittämiseen erikoistunut yritys Brossa on ollut mukana vauhdittamassa EräViikinkien miesten edustusjoukkuetta menestykseen.

Maailman suurin salibandyseura perustettiin, kun kaksi perinteikästä seuraa fuusioituivat yhteen EräViikingit -kokonaisuuteen. Miesten edustusjoukkueen päävalmentaja Jyri Korsman on johdattanut joukkueensa tällä kaudella mm. Suomen Cupin mestaruuteen ja Salibandyliigan kahden parhaan joukkoon Superfinaaliin.

Yhteistyön tavoitteena on ollut tukea joukkueen päävalmentajaa kahden seuran yhdistämisessä yhdeksi huipputason salibandyjoukkueeksi.

Miten yhteistyö mielestäsi sujui ja mitä hyötyä siitä on ollut edustusjoukkueen toiminnan kehittämisessä, päävalmentaja Jyri Korsman, EräViikingit?

”Kahden erilaisen organisaation yhteensulautumisessa ammatillinen ja henkinen tuki ovat olleet merkittävässä roolissa. Ulkopuolisen näkökulmat ovat auttaneet kokonaisuuden hahmottamisessa ja tehokkaiden työ- ja toimintamallien kehittämisessä. Olen saanut paljon työkaluja organisaation johtamiseen ja sisäiseen viestintään. Koen yhteistyön erittäin sujuvaksi ja arvokkaaksi.”
 
Lue lisää päävalmentajan kokemuksia fuusioprosessin läpiviennistä ja edustusjoukkueen toiminnan kehittämisestä:
​https://faneille.com/salibandy/superfinaali-2017-haastattelu-jyri-korsman-eraviikingit/

Kerroimme aiemmin Brossan ja SOK:n yhteistyöstä S-ryhmän viestinnällisen digitaalisen työympäristön ja sisäisen viestinnän uudistamisessa.

Tässä uutisessa kerromme miten job designia eli päivittäisen työn ja sen johtamisen kehittämistä hyödynnettiin SOK:n valtakunnallisen tukipalvelun kehittämisessä ja mitä sillä saatiin aikaan tukipalvelua tuottavan ja siitä vastaavan asiantuntijan näkökulmasta.

Tavoitteena oli kehittää SOK:n valtakunnallista tukipalvelua siten, että työn tekeminen on helpompaa samalla, kun se vastaa paremmin käyttäjien tarpeisiin. Tätä varten suunniteltiin ja kuvattiin tukipalvelun toiminta- ja sisältökonsepti sekä luotiin sisällöntuotannon mallit avuksi entistä kohdennetumman tuen tuottamiseen S-ryhmän asiakaspalveluhenkilöstölle asiakasomistajuuteen liittyvän osaamisen ja asiakaspalvelutyön tukemista varten.

Kehitystyö oli osa S-ryhmän viestinnällisen digitaalisen työympäristön uudistamista ja se toteutettiin Brossan kestävän kehitystyön mallin mukaisesti yhteistyössä SOK:n asiantuntijoiden kanssa.

Miten yhteistyö mielestäsi sujui ja miten se on vaikuttanut valtakunnallisen tukipalvelun tuottamiseen päivittäisessä työssä, palvelupäällikkö Petra Lindell SOK Asiakasomistajuus?

”Yhteistyö on ollut mielettömän upea ja antoisaa! Ensinnäkin jo tutkimus on ollut äärimmäisen tärkeä, sillä se avasi realiteetit, jotka on otettava huomioon tukea tuotettaessa. Toiminta- ja sisältökonsepti ja sisällöntuotannon mallit ovat tosi toimivia ja helpottavat työn tekemistä. Hyvä kokonaiskuva auttaa ymmärtämään kentän tilanteita, joka mahdollistaa entistä kohdennetumman tuen tuottamisen osuvampaan osaamiseen ja parempaan asiakaspalveluun. Myös luontainen keskusteluyhteys ja yhteistyö eri osapuolten välillä on parantunut tätä kautta.”

"Kati säilyttää tinkimättömästi riman korkealla siitä, mitä ollaan tekemässä ja positiivinen ja tsemppaava persoona tukee yhteistä tekemisen meininkiä, jossa mahdotonkin on mahdollista. Vaikka tekemistä on ollut, olen kasvanut ihmisenä ja ammattilaisena valtavasti. Sekuntiakaan en vaihtaisi pois!"

Hei tietotyötä johtava esimies!

Vastaatko liiketoimintaan, teknologiaan tai tukitoimintoihin liittyvästä palvelusta? Haluatko saavuttaa erinomaisia tuloksia ja kehittää sitä tukevaa toimintaa ja hyvinvointia?

Brossa on job designiin erikoistunut yritys, joka tarjoaa esimiehille ja henkilöstölle käytännön apua päivittäisen työn ja sen johtamisen kehittämiseen.

​Kehitämme toimintaa ja ratkaisemme ongelmia. Meiltä saat apua esimerkiksi kun:

• Uusi tai nykyinen toiminta kaipaa suunnittelua
• Työtilanne on kuormittunut tai tavoitteita ei saavuteta
• Asiakas- ja/tai työtyytyväisyys on heikentynyt
• Viestintä ja yhteistyö ei toimi
• Organisaatioon ollaan hankkimassa uutta viestintäteknologiaa, mutta ei tiedetä miten edetä.

Tarjoamme sinulle maksuttoman suunnittelutapaamisen kehitystyön aloittamiseen!

​Varaa maksuton suunnittelutapaaminen helposti täyttämällä sivulta löytyvä lomake. Suunnittelutapaaminen toteutetaan Helsingissä Brossan toimistolla tai työpaikallasi pääkaupunkiseudulla. Tapaamiseen kannattaa varata aikaa 2 tuntia.

Kun olet lähettänyt lomakkeen, palaamme asiaan mahdollisimman pian niin sovitaan aika ja paikka tapaamista varten!
​