Luin viikonloppuna hurmaavan kirjan nimeltä ”Nalle Puh ja filosofit”. Kirjassa englantilainen filosofi John Tyerman Williams tarkastelee Nalle Puhin ja hänen valloittavien ystäviensä elämää filosofian eri aikakausien ja suuntausten näkökulmasta. Mukana ovat antiikin kreikkalaiset, 1600 – luvun rationalistit, empiristit, Pöllö, Nasu, Ihaa, Risto Reipas ja tietysti Nalle Puh. Suuri Karhu todella yllättää älykkyydellään, joka kieltämättä on aina ennen piiloutunut herkullisen hunajapurkin taakse.
Kuten arvata saattaa, lopputulos on loistava. Käytännönläheinen ja innostava, suorastaan koukuttava opas filosofian monitahoiseen maailmaan.
Myös työorganisaatioiden kehittämisessä näkökulman vaihtaminen on usein valaisevaa. Sen sijaan, että keskitymme kiihkeästi yritystoiminnan jatkuvaan kehittämiseen, voimme jatkossa kiinnittää enemmän huomiota organisaation toiminnan parantamiseen.
Kuten arvata saattaa, lopputulos on loistava. Käytännönläheinen ja innostava, suorastaan koukuttava opas filosofian monitahoiseen maailmaan.
Myös työorganisaatioiden kehittämisessä näkökulman vaihtaminen on usein valaisevaa. Sen sijaan, että keskitymme kiihkeästi yritystoiminnan jatkuvaan kehittämiseen, voimme jatkossa kiinnittää enemmän huomiota organisaation toiminnan parantamiseen.
Sen sijaan, että laskemme suunnitelmia vuokaaviossa esitettyjen liiketoimintaprosessien nopeuttamiseen, voimme jatkossa perehtyä paremmin henkilöstön päivittäisen työn ja siihen liittyvien pullonkaulojen selvittämiseen.
Sen sijaan, että rajaamme kehitystyömme organisaatiorakenteen mukaisten yksiköiden ja tiimien uudistamiseen, voimme jatkossa laajentaa toimintaamme todellisten työorganisaatioiden kehittämiseen.
Sillä päivittäisen työn näkökulmasta työorganisaatio ei ole yrityksen Power Point – esityksessä piirretty pysyvä hierarkkinen järjestelmä, vaan jatkuvasti muuttuva verkosto, jonka osapuolet riippuvat siitä, minkä tehtävän näkökulmasta työorganisaatiota kulloinkin katsotaan.
Monitahoisessa toimintaympäristössä työorganisaatio on yksiköiden, tiimien, asiakkaiden ja alihankkijoiden välisessä vuorovaikutuksessa syntyvä sosiaalinen systeemi, jonka toiminnasta riippuu, miten hyvin liiketoiminnalle asetetut tavoitteet todellisuudessa saavutetaan.
Se ensimmäinen asia, joka kunnianhimoisessa kehitystyössä aina määritellään.
Joka kerta.
Siitä näkökulmasta, josta toimintaa kehitetään.
Kun seuraavan kerran katson Nalle Puhia, tiedän mitä näen. Loogisia tapahtumia, tarkoituksenmukaisia keskusteluja, johdonmukaisia lopputuloksia. Täysin uudenlaisia näkökulmia, joiden kautta elämä Puolen hehtaarin metsässä saa aivan uusia ulottuvuuksia kuin ennen.
Sen sijaan, että rajaamme kehitystyömme organisaatiorakenteen mukaisten yksiköiden ja tiimien uudistamiseen, voimme jatkossa laajentaa toimintaamme todellisten työorganisaatioiden kehittämiseen.
Sillä päivittäisen työn näkökulmasta työorganisaatio ei ole yrityksen Power Point – esityksessä piirretty pysyvä hierarkkinen järjestelmä, vaan jatkuvasti muuttuva verkosto, jonka osapuolet riippuvat siitä, minkä tehtävän näkökulmasta työorganisaatiota kulloinkin katsotaan.
Monitahoisessa toimintaympäristössä työorganisaatio on yksiköiden, tiimien, asiakkaiden ja alihankkijoiden välisessä vuorovaikutuksessa syntyvä sosiaalinen systeemi, jonka toiminnasta riippuu, miten hyvin liiketoiminnalle asetetut tavoitteet todellisuudessa saavutetaan.
Se ensimmäinen asia, joka kunnianhimoisessa kehitystyössä aina määritellään.
Joka kerta.
Siitä näkökulmasta, josta toimintaa kehitetään.
Kun seuraavan kerran katson Nalle Puhia, tiedän mitä näen. Loogisia tapahtumia, tarkoituksenmukaisia keskusteluja, johdonmukaisia lopputuloksia. Täysin uudenlaisia näkökulmia, joiden kautta elämä Puolen hehtaarin metsässä saa aivan uusia ulottuvuuksia kuin ennen.