Ei se mitään ihmettä ole, enemmänkin maalaisjärjen käyttämistä tiimin toiminnan ja työn kehittämisessä.
Lähdetään liikkeelle tiimin toiminnan kehittämisestä.
Mitä tiimi tarvitsee, jotta se saavuttaa liiketoiminnan tavoitteet ja tiimin jäsenet voivat hyvin? Moni esimies varmasti pähkäilee ja tuskastelee näiden kysymysten äärellä.
Tiimejä on tutkittu jo pitkään, mutta jostain syystä niiden tuloksia ei hyödynnetä tarpeeksi työpaikoilla tiimien toiminnan kehittämisessä. Tuloksista tiedetään, että menestyvä tiimi tarvitsee toimiakseen tietyt tiimin toiminnan perusteet.
Edellytyksiä toimivalle tiimille ovat isossa kuvassa kirkas suunta, selkeä rakenne, työtä tukeva ympäristö, osaaminen ja yhteenkuuluvuus.
Eikö kuulosta loogiselta, että tiimi tietää mitä kohden se menee, kaikki tiimin jäsenet ymmärtävät tiimin tavoitteet ja tehtävät samalla tavalla, tiimissä on selkeät roolit ja vastuut, työprosessit on suunniteltu työn tekemisen näkökulmasta, tiimin jäsenillä on tarvittavaa osaamista tehdä työnsä?
Tässä muutama esimerkki niistä asioista, jotka toimivalla tiimillä on kunnossa ja ennen kaikkea samanaikaisesti.
Entäpä työn kehittäminen? Maalaisjärkeä tarvitaan siihenkin.
Jos nykyisellään ei saavuteta palvelun tavoitteita ja asiakastyytyväisyys on heikkoa, on ongelmia työn tekemisessä, eli prosessissa. Otetaan esimerkiksi, että sisäinen tai ulkoinen asiakas ei ole tyytyväinen palveluun, mitä tehdä?
Kaikki lähtee liikkeelle tarpeesta ja tavoitteesta. Arjen työtä tehdään toisia varten ja työllä on aina jokin tavoite, joka tulisi täyttää liiketoiminnan näkökulmasta. On tunnistettava nykytilan ongelmat rehellisesti. Kysymällä asiakkaalta saadaan tietoa, mikä nykyisessä palvelussa ei vastaa heidän tarpeitaan. Tekijäporukka kasataan kokoon ja selvitetään, miten palvelu tällä hetkellä tuotetaan, millainen lopputulos nykyisellään saadaan aikaiseksi, eli millä prosessilla lopputulos syntyy.
Seuraavaksi päästään vertaamaan asiakkaan tarvetta nykyiseen toimintaan. Mitä pitäisi muuttaa ja kehittää, jotta tekijät pystyvät jatkossa vastaamaan asiakkaan tunnistettuun tarpeeseen mahdollisimman helposti ja sujuvasti? Suunnitellaan ja kuvataan uuden toiminnan mukainen toimintamalli, joka on suunniteltu liiketoiminnan, asiakkaan ja tekijöiden tarpeisiin. Uuden prosessin mukainen toiminta pitää viedä arjen työn tasolle, jotta tekijät näkevät konkreettisesti, millainen uuden prosessin mukainen palvelu on ja miten sitä jatkossa tuotetaan.
Tämän jälkeen päästäänkin tuottamaan asiakkaan ja liiketoiminnan tarpeeseen vastaavaa palvelua niin, että se on arjen työssä mahdollisimman helppoa ja sujuvaa toteuttaa.
Kun näin tehdään työntekijät ymmärtävät oman työnsä arvon, työn merkityksellisyys kasvaa ja työhyvinvointi paranee työtä tekemällä. Kun arjen työn edellytykset ja olosuhteet ovat kunnossa, tiimi toimii, työt saadaan tehtyä entistä paremmin ja tiimin tavoitteet saavutetaan osana liiketoiminnan kokonaisuutta.
Niinpä, maalaisjärkeä!
Lähdetään liikkeelle tiimin toiminnan kehittämisestä.
Mitä tiimi tarvitsee, jotta se saavuttaa liiketoiminnan tavoitteet ja tiimin jäsenet voivat hyvin? Moni esimies varmasti pähkäilee ja tuskastelee näiden kysymysten äärellä.
Tiimejä on tutkittu jo pitkään, mutta jostain syystä niiden tuloksia ei hyödynnetä tarpeeksi työpaikoilla tiimien toiminnan kehittämisessä. Tuloksista tiedetään, että menestyvä tiimi tarvitsee toimiakseen tietyt tiimin toiminnan perusteet.
Edellytyksiä toimivalle tiimille ovat isossa kuvassa kirkas suunta, selkeä rakenne, työtä tukeva ympäristö, osaaminen ja yhteenkuuluvuus.
Eikö kuulosta loogiselta, että tiimi tietää mitä kohden se menee, kaikki tiimin jäsenet ymmärtävät tiimin tavoitteet ja tehtävät samalla tavalla, tiimissä on selkeät roolit ja vastuut, työprosessit on suunniteltu työn tekemisen näkökulmasta, tiimin jäsenillä on tarvittavaa osaamista tehdä työnsä?
Tässä muutama esimerkki niistä asioista, jotka toimivalla tiimillä on kunnossa ja ennen kaikkea samanaikaisesti.
Entäpä työn kehittäminen? Maalaisjärkeä tarvitaan siihenkin.
Jos nykyisellään ei saavuteta palvelun tavoitteita ja asiakastyytyväisyys on heikkoa, on ongelmia työn tekemisessä, eli prosessissa. Otetaan esimerkiksi, että sisäinen tai ulkoinen asiakas ei ole tyytyväinen palveluun, mitä tehdä?
Kaikki lähtee liikkeelle tarpeesta ja tavoitteesta. Arjen työtä tehdään toisia varten ja työllä on aina jokin tavoite, joka tulisi täyttää liiketoiminnan näkökulmasta. On tunnistettava nykytilan ongelmat rehellisesti. Kysymällä asiakkaalta saadaan tietoa, mikä nykyisessä palvelussa ei vastaa heidän tarpeitaan. Tekijäporukka kasataan kokoon ja selvitetään, miten palvelu tällä hetkellä tuotetaan, millainen lopputulos nykyisellään saadaan aikaiseksi, eli millä prosessilla lopputulos syntyy.
Seuraavaksi päästään vertaamaan asiakkaan tarvetta nykyiseen toimintaan. Mitä pitäisi muuttaa ja kehittää, jotta tekijät pystyvät jatkossa vastaamaan asiakkaan tunnistettuun tarpeeseen mahdollisimman helposti ja sujuvasti? Suunnitellaan ja kuvataan uuden toiminnan mukainen toimintamalli, joka on suunniteltu liiketoiminnan, asiakkaan ja tekijöiden tarpeisiin. Uuden prosessin mukainen toiminta pitää viedä arjen työn tasolle, jotta tekijät näkevät konkreettisesti, millainen uuden prosessin mukainen palvelu on ja miten sitä jatkossa tuotetaan.
Tämän jälkeen päästäänkin tuottamaan asiakkaan ja liiketoiminnan tarpeeseen vastaavaa palvelua niin, että se on arjen työssä mahdollisimman helppoa ja sujuvaa toteuttaa.
Kun näin tehdään työntekijät ymmärtävät oman työnsä arvon, työn merkityksellisyys kasvaa ja työhyvinvointi paranee työtä tekemällä. Kun arjen työn edellytykset ja olosuhteet ovat kunnossa, tiimi toimii, työt saadaan tehtyä entistä paremmin ja tiimin tavoitteet saavutetaan osana liiketoiminnan kokonaisuutta.
Niinpä, maalaisjärkeä!
 | Niko Leppänen |