Joka aamu, kun aloitan työt, menen toimistolle, avaan oven ja asettelen ulos ihanan ulkovalaisimen – talon, jonka sisään sytytän valot. Sen jälkeen sytytän toimiston muut valaisimet, heitän repun lattialle, laitan musiikin soimaan, tarkistan postit ja lataan kahvinkeittimeen kaksi kuppia kahvia, joita varten nostan kaapista suuren keltaisen kahvikupin ja maitopurkin.
Kun kahvinkeitin rupattelee iloisesti, kävelen takaisin työhuoneeseen ja avaan muistikirjan, jonka välissä minua odottaa Brossan konsepti. Printattu aineisto, joka tietenkin löytyy myös sähköisenä versiona, mutta jonka konkreettinen katseleminen saa asiat selkenemään aamu-unisessa mielessä.
Sen jälkeen kävelen puhtaan valkoisen taulun luokse ja alan piirtämään. Ensimmäisenä firman visio, toisena tämän vuoden tavoitteet. Sitten tilanne tänään, tärkeimmät tavoitteet lähitulevaisuutta varten ja lopuksi to do – lista, jossa näkyvät päivän ajankohtaiset asiat ja muut tehtävät, jotka hoidetaan ”sitten kun” aikaa jää ja akuuteimmat hommat on hoidettu kuntoon.
Kun kahvinkeitin rupattelee iloisesti, kävelen takaisin työhuoneeseen ja avaan muistikirjan, jonka välissä minua odottaa Brossan konsepti. Printattu aineisto, joka tietenkin löytyy myös sähköisenä versiona, mutta jonka konkreettinen katseleminen saa asiat selkenemään aamu-unisessa mielessä.
Sen jälkeen kävelen puhtaan valkoisen taulun luokse ja alan piirtämään. Ensimmäisenä firman visio, toisena tämän vuoden tavoitteet. Sitten tilanne tänään, tärkeimmät tavoitteet lähitulevaisuutta varten ja lopuksi to do – lista, jossa näkyvät päivän ajankohtaiset asiat ja muut tehtävät, jotka hoidetaan ”sitten kun” aikaa jää ja akuuteimmat hommat on hoidettu kuntoon.
”Ai joka päivä?”
Kuulostaa työläältä – tiedän. Mutta kun asiat on kerran mietitty, aikaa kuluu kahvikupin verran. No ehkä kahden, sillä samasta kupista hörppään joskus lounaaksi tomaattikeiton, joka mahtuu kuppiin täydellisesti pähkinöiden ja vuohenjuuston kanssa koristeltuna.
Ensimmäisen kerran törmäsin toimintakonseptin merkitykseen digitaalisen työtilan kehitysprojektissa, jossa innokas aloituspalaveri käytännössä lamaantui muutamaan kysymykseen, joihin emme kerta kaikkiaan tienneet vastauksia.
Seurasi noin kuukauden mittainen intensiivinen tutkimusjakso, jonka aikana kysyimme kysymyksiä, etsimme vastauksia, kokosimme, analysoimme ja kuvasimme tuloksia.
Muodostimme johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia, joiden pohjalta rakensimme osapuolille merkityksellisen toimintakonseptin päivittäisen työn ja digitaalisen työtilan vaatimuksia varten.
”Toiminta pitää pystyä mallintamaan, jotta se olisi totta ja olemassa” kertoi viisas yrittäjä, jonka sanat palautuivat kirkkaana mieleen ensimmäisestä konseptointiin liittyvästä projektistani opiskeluaikoina useampi vuosi sitten.
”Ai miksi?”
Koska jokainen työorganisaatio on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa syntyvä sosiaalinen systeemi, jonka toimintaa luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisessä viestinnässä päivittäin.
Jotta päivittäistä työtä ja sitä tukevaa teknologiaa voidaan ylipäänsä kehittää, tarvitaan yhteinen ymmärrys siitä, mitä päivittäisessä työssä tavoitellaan ja miten tavoitteet pyritään käytännössä saavuttamaan osapuolten työssä nyt ja tulevaisuudessa.
On sanottu, että maailman onnellisimmat työntekijät löytyvät Tanskasta, sillä venähtäneen työpäivän päätteeksi työntekijät eivät ansaitse kehuja, vaan oppitunnin tehokkaasta työskentelystä.
Miten tehokkuutta sitten lisätään?
Tässä muutama kysymys, josta kannattaa ainakin aloittaa: Kuka, mitä, kenelle, miten, milloin, miksi?
Kuulostaa työläältä – tiedän. Mutta kun asiat on kerran mietitty, aikaa kuluu kahvikupin verran. No ehkä kahden, sillä samasta kupista hörppään joskus lounaaksi tomaattikeiton, joka mahtuu kuppiin täydellisesti pähkinöiden ja vuohenjuuston kanssa koristeltuna.
Ensimmäisen kerran törmäsin toimintakonseptin merkitykseen digitaalisen työtilan kehitysprojektissa, jossa innokas aloituspalaveri käytännössä lamaantui muutamaan kysymykseen, joihin emme kerta kaikkiaan tienneet vastauksia.
Seurasi noin kuukauden mittainen intensiivinen tutkimusjakso, jonka aikana kysyimme kysymyksiä, etsimme vastauksia, kokosimme, analysoimme ja kuvasimme tuloksia.
Muodostimme johtopäätöksiä ja toimenpide-ehdotuksia, joiden pohjalta rakensimme osapuolille merkityksellisen toimintakonseptin päivittäisen työn ja digitaalisen työtilan vaatimuksia varten.
”Toiminta pitää pystyä mallintamaan, jotta se olisi totta ja olemassa” kertoi viisas yrittäjä, jonka sanat palautuivat kirkkaana mieleen ensimmäisestä konseptointiin liittyvästä projektistani opiskeluaikoina useampi vuosi sitten.
”Ai miksi?”
Koska jokainen työorganisaatio on ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa syntyvä sosiaalinen systeemi, jonka toimintaa luodaan ja ylläpidetään ihmisten välisessä viestinnässä päivittäin.
Jotta päivittäistä työtä ja sitä tukevaa teknologiaa voidaan ylipäänsä kehittää, tarvitaan yhteinen ymmärrys siitä, mitä päivittäisessä työssä tavoitellaan ja miten tavoitteet pyritään käytännössä saavuttamaan osapuolten työssä nyt ja tulevaisuudessa.
On sanottu, että maailman onnellisimmat työntekijät löytyvät Tanskasta, sillä venähtäneen työpäivän päätteeksi työntekijät eivät ansaitse kehuja, vaan oppitunnin tehokkaasta työskentelystä.
Miten tehokkuutta sitten lisätään?
Tässä muutama kysymys, josta kannattaa ainakin aloittaa: Kuka, mitä, kenelle, miten, milloin, miksi?