Suomalainen työ tarvitsee hyviä johtajia.
Sellaisia, jotka johtavat sekä taloutta että ihmisiä, kehittävät toimintaa, luovat hyvinvointia ja rakentavat yrityksistään oman alansa edelläkävijöitä samalla kun toimivat itse esimerkkinä.
Hyvän johtajan tunnistaa tavoitteellisuudesta.
Hyvä johtaja tietää, että tavoitteita pitää olla ja ne ovat korkealla.
Tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan johtamista, jonka avulla johdettavat eli johtajan ympärillä työskentelevät ihmiset toimivat niin, että tavoitteet toteutuvat käytännössä.
Tietoperustaisissa, hajautetuissa ja verkostomaisissa organisaatioissa tähän tarvitaan ainakin neljä asiaa, joita ovat: kirkas suunta, selkeä kokonaisuus, työtä tukeva ympäristö ja yhteinen ymmärrys toiminnasta.
Miten tämä tehdään käytännössä?
Ainakin on olemassa kaksi tapaa, joilla tähän pyritään nykypäivän työelämässä.
1. Johtaja- ja yksilökeskeinen tapa
On yleisempi tapa, joka lähtee johtajan tai esimiehen virallisesta asemasta ja organisaatiosta, jossa johtajan vastuulla on selkeästi rajattu ryhmä tai tiimi, jossa työskentelee jäseniä erilaisilla titteleillä ja vastuualueilla.
Johtaminen perustuu esimiehen laatimaan vuosisuunnitelmaan, johon on kirjattu yksikön painopisteet ja henkilökohtaiset tavoitteet, jotka käydään läpi ja joita seurataan ja tarkistetaan vuosittain tulospalkkiokeskustelussa, jossa alaiset jännittävät paljonko tänä keväänä on tulossa bonusta.
Uusi vuosi, uusi suunnitelma.
Sama perinteinen, ylhäältä alaspäin laskeva hierarkkinen ja yksisuuntainen malli, joka antaa henkilöstölle viralliset tavoitteet ja mittarit, mutta ei pyri uudistamaan tai kehittämään toimintaa, vaan on helppo tapa täyttää esimiestyön vaatimukset.
2. Jaettuun johtajuuteen ja ryhmän toimintaan perustuva ”yhteinen” tapa
Uudempi tapa, jossa ryhmä tai tiimi nähdään osana verkostomaista työorganisaatiota, jossa päivittäistä työtä ohjaavat yhdessä luotu, yrityksen strategiaan, asiakkaiden ja työntekijöiden tarpeisiin pohjautuva toimintakonsepti, toimintamallit, työssä tarvittavat ohjeet ja välineet sekä vuosittaiset painopisteet ja henkilökohtaiset tavoitteet, joita käydään läpi, kehitetään ja seurataan jatkuvasti.
Esimiestyötä kuvaa palveleva johtajuus, jonka avulla esimies pyrkii tukemaan työorganisaation jäseniä tavoitteiden saavuttamisessa luomalla olosuhteet ja neuvottelemalla toiminnasta yhdessä muiden sidosryhmien kanssa ja jossa tulospalkkioiden lisäksi keskustellaan myös siitä, mitä uutta kukakin haluaisi olla luomassa ensi vuoden aikana.
Kokonaisvaltainen, vuorovaikutteinen, alhaalta ylöspäin nouseva malli nykypäivän organisaatioiden johtamiseen, jossa tavoitteena on jaettu johtajuus ja tuettu itseohjautuvuus, joka kenties vaatii esimieheltä enemmän, mutta tarjoaa tavoitteiden ja mittareiden lisäksi myös muut tarvittavat edellytykset työntekijöiden onnistumiseen.
Palveluliiketoiminnassa menestys syntyy organisaatiossa työskentelevien ihmisten päivittäisessä työssä.
Toimintaympäristön jatkuvassa muutoksessa myös johtamisen on aika uudistua ja on johtajan vastuu, että tiimi menestyy ja tuottaa tulosta.
Kummalla tavalla sinä johdat?